Tulevaisuuden kunta tehdään yhdessä

Kuntavaalien yhteydessä on paikallaan keskustella paikallisten teemojen ohella siitä, millainen on tulevaisuuden kunta sote-uudistuksen jälkeen. Keskustelu on nyt paikallaan siksikin, että tyhjentävää vastausta ei ole vielä kenelläkään siihen, millainen tulevaisuuden kunta on. Ja hyvä niin.

Valtiovarainministeriössä on käynnistetty työ tulevaisuuden kunnan hahmottamiseksi. Alkuun laadittiin hyvin laaja ja perinpohjainen kuntien tilannekuva -raportti. Se todensi jälleen kerran, että kuntakenttämme on erittäin monimuotoinen. Kuntien tilanteet ovat hyvin erilaisia alueiden ja kuntakokoryhmien sisälläkin. Kuntien tilannekuva -raportin pohjalta pystymme hahmottamaan kuntia koskevia keskeisiä kehityskulkuja. Kunnat ja alueet eriytyvät nopeasti. Erityisen voimakas kuntien keskinäisiä eroja lisäävä tekijä on väestön ikääntyminen.

Ihmisten kannalta on olennaista, että asuinpaikkakunnalla on kattavasti hyvinvointipalveluja, työ- tai yrittämismahdollisuuksia ja vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Väestön sijoittumisen kannalta erityisen merkityksellisiä ovat myös liikenneyhteydet. Kuntien toiminnan painopiste siirtyy voimakkaasti sivistys- ja elinvoimapalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen.

Tämä kehityssuunta on nähtävissä myös Marinin hallituksen keskeisissä tulevaisuusuudistuksissa, joista oppivelvollisuuden laajentaminen kehittää koulutusjärjestelmää niin, että kaikilla nuorilla on mahdollisimman hyvät työelämävalmiudet ja yrityksillä saatavana riittävästi osaavaa työvoimaa. Työllisyyden kuntakokeilut ovat puolestaan tärkeä askel kuntien roolin kasvattamisessa työllisyyspalveluista. Kuntien merkitys työllisyyspalvelujen järjestäjänä liittyy siihen, että osaaminen, alueen yritykset ja kunnan tuottamat palvelut pystytään yhdistämään parhaalla mahdollisella tavalla työttömiä hyödyttäen. Työllisyyspalvelujen siirto kuntiin onkin merkittävä työllisyystoimi ja se on ihmisille hyväksi.

Monipaikkaisuuden, digitalisaation ja kestävän kehityksen edistäminen, ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden torjunta sekä osaamisen vahvistaminen ovat asioita, jotka ovat tärkeitä myös kuntien kehittämisen kannalta. Muutosten keskellä ihmisten osallisuuden lisäämisen ja paikallisen demokratian kehittämisen merkitykset korostuvat. Asukkaita on otettava mukaan entistä tiiviimmin oman kuntansa kehittämiseen.

Ohjenuoraksi tulevaisuuden kuntaa pohdittaessa tulee ottaa se, että kunnat ovat jatkossakin itsehallinnollinen ja demokraattisesti järjestetty käyttöliittymä sujuvaan arkeen. Jokaisen kunnan on kyettävä vastaamaan palvelujen tuottamisesta joko itse tai jonkin yhteistyömekanismin kautta.

Esillä olleita vaihtoehtoja ovat mm. kuntien tehtävien eriyttäminen, muutokset kuntarakenteeseen tai valtionosuusjärjestelmän kehittäminen. Tulevaisuuden kunta ei rakennu yhdellä toimenpiteellä, vaan siinä tarvitaan monenlaisia rakennuspalikoita. Kunnan koosta riippumatta uudistusmyönteiset ja ketterät kunnat pärjäävät tulevaisuudessakin.

Tulevat kuntapäättäjät ovat monen mielenkiintoisen asian äärellä. Kannattaa äänestää ja olla mukana kehittämässä tulevaisuuden kuntaa!

Blogisarjan aiemmat osat:

Hyvä kunta on avoin ja julkisuusmyönteinen

Kuntavaalit siirtyvät – vaalityö jatkuu 13.6. asti

Kuntavaaleissa päätetään 30 miljardin euron hankinnoista

Mistä asioista kunnissa päätetään?

Kuntavaalityö käyntiin!

Kommentit

Jätä kommentti