Muutama kommentti myös tänne asioista, joista mainitsin valtuustossa

Kunnan talous on hämärän peitossa
Kuntien tulot koostuvat kuntaverosta, kiinteistöverosta, yhteisövero-osuudesta, valtionosuuksista ja valtionavustuksista, sekä myyntituloista ja erilaisista maksutuloista. Kuntaveroa maksavat tulostaan kaikki, paitsi pääomatuloillaan elävät ja yhteisöverot tulevat yrityksistä (jattauna valtion kanssa)
Nyt kuntien budjetointi tuleville vuosille on ”hieman” haastavaa kun Hyvinvointi alueiden perustamien -23 ja TE toimien tuominen kuntiin -25, muuttavat kuntataloutta paljon. Valtionosuuksien ja kiinteistöveron uudistus siirtyvät jonnekin tulevaisuuteen, luultavasti ainakin kuntavaalien jälkeen, kun nyt ei haluttu näyttää kuntakohtaisia laskelmia.
Kotka on tulevaisuuden osalta myös keskellä kysymystä tyytyykö väestön vähenemiseen eli vähenevien tulojen maailmaan sekä valtionosuuksien että verotulojensa osalta, eli siirtyy ”älykkääseen sopeutukseen” vai ei.
Toisaalta tällä hetkellä näyttää olevan yhä halu kasvaa ja siksi teollisuutta ja muita toimialoja eli työllisyyttä haetaan lisää, mutta ennusteita on otettava huomioon realismina

Onneksi Kotkalla on edellisiltä vuosilta hyvät puskurit olemassa yli 40milj € ja
konsernirakenne tasapainottaa taloutta, erityisesti Satama ja Energia Oy.
TE palvelut näyttävät tulevaisuudessa, siirtyessä kuntiin, miten onnistuvat, mutta konkurssien lisääntyminen ja kolmannen sektorin työllistämisen väheneminen heikentävät tilannetta.

Väestön määrä on avaintekijä kunnan elinvoimaisuudessa ja kansalaisilta kysyttäessä tärkein syy muuttamiseen on työ. Pitää ajatella että kaikki muutto on positiivista riippumatta minkä ikäisiä, kokoisia perheitä, opiskelijoita tai maan sisältä tai ulkomailta. Huomioitava on myös että
kaikki muutto tekee hyvää lisää yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöön.

Samalla huolehdittava kansalaisten osallisuudesta sillä mukana olemisen kokemus on merkittävä osa hyvinvoinnin kokemusta. Tässä erilaiset uudet muodot esim osallistava budjetointi, mutta myös kokoontumismahdollisuudet, järjestöjen ja yhdistysten järjestämä toiminta sekä kunnan järjestämät vaikkapa kirjastot ja liikuntapaikat ovat tärkeässä roolissa yhteisöllisyyden luomisessa.