Mistä asioista kunnissa päätetään?

Kuntavaalien alla kuulee usein sanottavan, että näissä vaaleissa ratkaistaan ihmistä lähinnä olevat asiat. Ne arjen palvelut, jotka pitävät huolta meidän kaikkien perustarpeista. Kuitenkin ehdokkaat ja äänestäjät voivat välillä hämmästyä, kun vaalien alla keskusteluun tulee paljon muitakin asioita. Yhteiskunnallisia kysymyksiä ja arvoja on aina hyvä punnita monelta kantilta, mutta tässä kirjoituksessa avaan sitä, mistä asioista kunnissa oikeasti päätetään ja mistä on kyse, kun äänestetään kuntavaaleissa.

Kuntien asioista säädetään kuntalaissa. Lain, ja sitä kautta kuntien toiminnan tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnissa. Laissa määrätään myös siitä, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Kuntien on kuultava asukkaita ja annettava mahdollisuus vaikuttaa. Vaalien kautta tuo vaikuttaminen tapahtuu konkreettisimmin, mutta myös vaalien välillä asukkaille tulisi järjestää erilaisia paneeleja ja keskustelutilaisuuksia tärkeistä hankkeista. Kuntalaiset voidaan osallistaa myös esimerkiksi budjetin valmisteluun. Kuntapäättäjillä on iso vastuu pitää kunnan asukkaat mukana, sillä kunta on toimijana asukkaiden itsehallinnon toteuttaja.

Olennainen kuntien tehtävä on järjestää asukkailleen palveluita. Palveluista suurin osa on määritelty laissa, mutta kunnalla on oikeus myös ottaa itselleen tehtäviä. Nämä liittyvät yleensä talouteen, työllisyyteen ja asumiseen. Lakisääteisiä tehtäviä on kaikkiaan 700. Niillä kaikilla on merkitystä meille asukkaille.

Lakisääteiset tehtävät liittyvät kuntalaisten arjessa lähellä näkyviin palveluihin. Niitä ovat koulutus ja päiväkoti, kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastopalvelut, kaupunkisuunnittelu, maankäyttö, vesi- ja jätehuolto, ympäristöpalvelut sekä vielä nykyisellään sosiaali- ja terveyspalvelut ja palo- ja pelastustoimi, jotka uusien kuntapäättäjien saattamana ovat siirtymässä hyvinvointialueille sote-uudistuksen myötä vuonna 2023.

Kuntien itsehallintoon kuuluu se, että niillä on yleisesti laaja oikeus ja mahdollisuus järjestää palvelut haluamallaan tavalla ja toteuttaa itse taloutensa suunnittelua. Lainsäädännössä määritellään kuntien palvelujen toiminnan tarkoitus, tavoitteet, tulokset ja oikeudellisesti velvoittavat sisällöt. Toimintatavat ja keinot tavoitteiden ja sisältöjen toteuttamiseksi jätetään pääsääntöisesti kuntien omaan päätösvaltaan. Siksi kuntien palveluista päätetään aidosti jokaisessa kunnassa omannäköisesti ja nuo päätökset tekevät kuntavaaleissa valittavat päättäjät.

Monessa kunnassa isoja kysymyksiä ovat palvelujen järjestäminen, koulujen ja terveysasemien määrä ja sijoittuminen, teiden kunnossapito, jätevesien puhdistaminen, puhtaan veden jakelu, kirjastojen määrä, nuorten mahdollisuudet harrastaa, mille alueelle kaavoitetaan, millaista rakennetaan ja niin edelleen. Valtuusto päättää myös kunnissa perittävistä ansiotulo- ja kiinteistöveroista, velanotosta ja muusta kunnan rahojen käytöstä, joilla palvelut järjestetään. Kunnat rahoittavat toimintaansa myös yhteisöverotuotoilla ja valtionosuuksilla, mutta niiden tasosta päätetään eduskunnassa. Kunnat kuitenkin pitävät esillä kuntalaisten etua myös valtion lainsäädännöstä päätettäessä yhdessä kuntia edustavan Kuntaliiton kanssa. Nämä ovat siis niitä kysymyksiä, joista kunnan asukkaiden valitsemat päättäjät tekevät ratkaisuja.

Kun aamulla kotona laittaa valot päälle, ottaa esimerkiksi puhdasta vettä tai vetää vessan ja lähtee sitten aurattua katua pitkin lapsen päiväkodille, töihin tai harrastamaan, on jo käyttänyt montaa kunnan järjestämää palvelua. Kunta on oikeastaan kaikkialla, missä me elämme ja liikumme. Siksi näissäkin vaaleissa kannattaa äänestää!

Kommentit

Jätä kommentti