Demokratia voi toimia vain, jos ihmiset voivat oikeasti vaikuttaa. Se edellyttää tietoa kuntien ja valtion toiminnasta. Siksi Suomessa julkisen hallinnon asiakirjat ovat laajasti julkisia. Hallinnon läpinäkyvyys on Suomelle kilpailuvaltti, jolla menestymme kansainvälisissä vertailuissa.

Avoimuus pitää yllä luottamusta viranomaisiin, kun kansalaisilla on itsellään myös mahdollisuus varmistua siitä, että viranomaiset toimivat riippumattomasti. Läpinäkyvyys ehkäisee suoranaisia väärinkäytöksiä, mutta kasvattaa myös hallinnon tehokkuutta, kun päätösten laatu on julkisen arvioinnin kohteena. Läpinäkyvyys helpottaa myös tiedon kulkua ja parhaiden käytäntöjen leviämistä hallinnon sisällä.

Avoin data auttaa siis kehittämään kuntien sekä koko julkisen sektorin oman toimintaa. Samalla se antaa myös yrityksille ja kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden hyödyntää tietoa toiminnassaan.

Pelkkä tietojen julkisuus ei kuitenkaan riitä, kun tietoa on paljon. Sen on myös oltava helposti saatavilla ymmärrettävässä muodossa. Kuntien ja valtion on oltava aktiivisia ja saatettava tieto ihmisten nähtäville ja kuultavaksi.

Asetin vuosi sitten Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen, jossa pyritään juuri tähän. Sen tavoitteena on tehdä tiedon avaamisesta suunnitelmallista koko julkisessa hallinnossa.

Hanke jatkuu vielä ensi vuoden, mutta hyviä esimerkkejä tiedon avaamisesta on jo nyt. Tutkikuntia.fi –osoitteeseen on koottu kuntin tilanneseurantaa sekä avoin rajapinta kuntien talousdataan.

Pääkaupunkiseudun kunnat ovat koonneet satoja avoimia tietoaineistojaan yhteiselle Helsinki Region Infoshare –sivustolle.

Digi- ja väestötietovirasto pitää yllä koko Suomen Avoindata.fi –sivustoa. Tutkihankintoja.fi –portaalissa voi selata valtion ja kuntien hankintadataa jopa laskutasolla. Tilastokeskus on tuottanut korona-aikaan tilastoja, joilla voi seurata talouden kehitystä kriisin keskellä. Verohallinnon tilastotietokanta on laajentunut vuosittain, mistä on korvaamaton hyöty niin päättäjille, medialle kuin tutkijoille.

Listaa voisi jatkaa. Vaikka vielä riittää myös tehtävää, olemme nyt oikealla tiellä, jolla tarvitsee vain lisätä kierroksia. Toivottavasti myös kunnallisvaaliehdokkaat, pitävät asiaa esillä, jotta avoimen datan periaate ohjaisi yhä enemmän hallinnon toimintaa.

Uskon, että tiedon avaaminen ja tekeminen näkyväksi, kasvattaa luottamusta hallintoon ja koko yhteiskuntaan. Meidän on helpompi luottaa siihen, minkä tunnemme ja näemme. Tämä oli myös OECD:n viesti sen tuoreessa Suomea koskevassa luottavuusarvioinnissa. Nähdäkseni julkisella rahoituksella tuotettu tieto on oltava julkisesti omistettua ja mahdollisuuksien mukaan saatavilla ilmaiseksi verkossa. Samalla on huomioitava turvallisuusnäkökohdat muun muassa anonymisoimalla arkaluonteiset tiedot ja varmistamalla tietoturva.

Hallinnon on oltava avoin kansalaisten ja riippumattoman median arvioinnille, mutta samalla on myös huolehdittava hallinnon kyvystä tarkastella itse kriittisesti omaa toimintaansa. Tarvitaan säännöllistä viranomaisten sisäistä tarkastusta ja laillisuusvalvontaa, jonka riippumattomuus ja riittävät resurssit on turvattava. Kritiikki on uskallettava ottaa vastaan, sillä vain sitä kuuntelemalla voi välttää kalliit virheet.

Kaiken oman toiminnan avaaminen julkiselle arvioinnille ja arvostelulle ei välttämättä aina tunnu kovin houkuttelevalta. Keskustelussa sattuu myös ylilyöntejä. Siitä huolimatta meidän päättäjien on suhtauduttava avoimuuteen myönteisesti.

Blogisarjan aiemmat osat:

Kuntavaalit siirtyvät – vaalityö jatkuu 13.6. asti

Kuntavaaleissa päätetään 30 miljardin euron hankinnoista

Mistä asioista kunnissa päätetään?

Kuntavaalityö käyntiin!