Viikko 7 / 2021

Viikon fiilikset

Vuoden ensimmäinen välikysymys esitettiin EU:n elvytyspaketista eli kestävän kasvun ohjelmasta, josta myös hallituksen esitys oli eduskunnassa käsiteltävänä ja äänestyksessä. Lähtökohta suomalaiselle elinkeinoelämälle on, että koko Euroopan pärjätessä suomalaisille tuotteille ja palveluille on kysyntää. Elvytyspaketin avulla meillä on myös hyvä mahdollisuus saada aikaan jotakin uutta, jonka vaikutukset näkyvät vuosikymmenten päähän. Suomella ei ole varaa jäädä kehityksessä jälkeen työn muutoksessa, joka vaatii satsauksia koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin.

Hallituksen julkisen talouden suunnitelman valmistelu tuleville vuosille aloitettiin yhteisellä neuvottelulla, jossa luotiin näkymää niin kansainväliseen kuin kansalliseen talouteen. Elämme yhä epävarmuudessa koronan vuoksi, mutta jos kaikki menee kuten tällä hetkellä näyttää esimerkiksi rokotuskattavuuden saavuttamisessa, olisi ensi vuonna mahdollisuus palata lähes normaaliin.

Toinen hallituksen neuvottelu käytiinkin koronasta, liittyen muuttuvaan tilanteeseen ja yhä realisoituviin riskeihin muuntoviruksen leviämisestä, etenkin pääkaupunkiseudulla. Viikko loppui kansalaisten kannalta hämmentäviin viesteihin THL:n esitellessä sellaisia keinoja, joita ei ole mahdollista lain pohjalta määrätä. Vapaaehtoisesti esiteltyjä keinoja voitaisiin ottaa käyttöön, mutta niihin ei esimerkiksi ravintoloiden osalta ole ollut tahtoa. Kävimme asiaa läpi myös sote-ministeriryhmässä, samoin kuin muitakin mahdollisuuksia. Onneksi eduskuntaan saatiin etenemään tartuntatautilain esitys rajojen pakollisista terveystarkastuksista sekä eduskunnan käsittelyn jälkeen voimaan tartuntatautilain muutos, jolla voidaan rajoittaa myös yksityisiä tiloja nykyisten julkisten lisäksi. Omassa eduskuntaryhmässä kävimme perusteellisesti läpi tautitilannetta sekä eri skenaarioita, joihin on varauduttava. Haasteena on esimerkiksi Uudenmaan alueen hiihtolomaviikko, jolloin ihmisiä on runsaasti ympäri Suomea ja toisaalta koko ajan on meneillään myös paikallisia ryppäitä, kuten Rauman telakka, jossa satoja tartuntoja. Hyvinvointialan liiton kanssa kävimme keskustelun ajankohtaisista sote-puolen asioista.

Viikkoon osui runsaasti infraan ja kiinteistöihin liittyviä palavereita ja tilaisuuksia, joista ensin kävimme läpi valtion toimitilaverkkoa, jonka osalta suunnitelma valmistuu kevään lopulla. Järjestimme pyöreän pöydän keskustelun Terveet tilat -ohjelman etenemisestä yhdessä eri ministeriöiden ja eduskuntapuolueiden kesken. Saamme tämän vuoden aikana arvion, miten ohjelma on vaikuttanut eri sektoreilla.

Kävin vastaanottamassa ROTIn eli asiantuntijaraportin rakennetun infran kunnosta ja haasteista. Raportissa on mukana seuranta asioiden kehittymisestä vuodesta 2007 lähtien. Monella sektorilla etenemistä on tapahtunut, mutta esimerkiksi osaavan työvoiman saatavuuden osalta haasteita riittää edelleen. Kuntien näkökulmasta puolestaan suurena kysymyksenä on korjausvaje niin kiinteistöissä kuin esimerkiksi vesiputkistoissa. Kaavoitus on asia, jossa kaupungistumisen myötä täydennys- ja korjausrakentaminen tulevat olemaan aiempaa tärkeämmässä roolissa. Omassa ministeriryhmässä kävimme läpi linjauksiamme valmistelussa oleviin maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lunastuslakiin. 

Kuthanek kokoontui ensimmäisen kerran tänä vuonna ja muodosti jaostorakenteen sekä kävi läpi akuutit lainsäädäntömuutokset ja näkemykset julkisen talouden suunnitelmaan. Neljän Keski-Suomen kunnan selvitys kuntaliitoksesta päättyi äänestyksen jälkeen kielteiseen lopputulokseen ja nyt kunnat pohtivat, mitkä ovat seuraavat askelmerkit. Pidimme selvittäjän kanssa palaveria ja totesimme, että pallo on nyt alueella, minkä jälkeen katsomme Kyyjärven eli kriisikunnan tilanteen erikseen. Kuntien ja koko julkisen puolen eläkejärjestelmän uudistaminen on ollut selvityksessä. Päivitimme Pekosen kanssa tilanteen ja annoimme lisäohjeistusta aikatauluun. 

Saimme digitaalisuuden ja datapolitiikan koordinointia eteenpäin yhdessä kolmen ministeriön kesken, mutta on tärkeää kytkeä myös muita ministeriöitä mukaan. Talouspoliittinen, oikeusvaltio- ja sisäisen turvallisuuden ministeriryhmät, oma johtoryhmä sekä muut normaalit kokoontumiset rullasivat viikolla. Hallituksen iltakoulussa keskityimme Ahvenanmaan lainsäädännön uudistamiseen sekä tavoitteeseen saada Suomelle paikka YK:n ihmisoikeusneuvostoon. 

Puoluehallituksen porukalla muokkasimme kuntavaaliohjelmaa ja kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtajiston ja sihteereiden kokouksessa kävimme läpi ajatuksia tulevaisuuden kunnasta sekä työryhmien työnjaosta. Tapasimme piirin uuden toiminnanjohtajan kanssa päivittäen alueen, erityisesti Kymenlaakson ja Kotkan taustoja. Kotkan kaupungin edunvalvontaryhmä kävi läpi isot hankkeet eli UPM:n biojalostamon, akkuteollisuuden investoinnit sekä rantaradan tulevaisuuden. Samalla keskustelut muun muassa ammattikorkeakoulun, Sinfoniettan ja sairaalan asioista Kymenlaakson sisällä. Kuntavaaleihin valmistautuminen jatkuu vielä ehdokashankinnalla sekä tavoitteiden tarkentamisella Kotkan osalta. Nämä olivat osin esillä myös valtuustoryhmämme kokouksessa. Viikonvaihde oli vapaana eli ulkoilua perheen kanssa.