Vuosi alkoi oman perheen kohdalla mukavasti, viettäen sitä yhdessä omien lasten kavereiden kanssa, mutta maailman uutisointia seuraten hämmennys erityisesti vasta kohta aloittavan Yhdysvaltain presidentin kommenteista, niin oman maansa kuin muiden maiden osalta. On vaikea suhtautua kommentteihin Kiinasta, Baltiasta, Meksikosta, Venäjästä, tiedustelusta, terveydenhuollosta, mediasta ym. nähtäväksi jää miten nämä Twitter-kommentit realisoituvat, mutta odotus on saanut monet jo varpailleen.
Puoluekokouksen valmistelut ovat vauhdissa niin, että eri piirien ryhmät kokoontuvat ja käyvät läpi asiakirjoja sekä tekevät esityksiä henkilöistä. Samalla kolme puheenjohtaja- ja neljä puoluesihteeriehdokasta kiertävät aktiivisesti esittäytymässä. Joutsenossa olivat kaikki koolla ja ehkä eniten eroa on näkemyksessä puolueen toiminnan kehittämiseen, vaikka ehkä kyse on siitä, että asia on toisille jo enemmän tuttu kuin toisille. Poliittisissa linjauksissa on enemmän painotus- kuin linjaeroja, jotka pitkälti olivat tiedossa jo ennalta, mutta antavat hyvää keskustelupohjaa puoluekokoukselle. Enää muutama viikko, jonka jälkeen tiedetään millaisella kokoonpanolla ja millaisilla linjauksilla mennään kohti kuntavaaleja.
Omalta osaltani sain hieman ennen joulua mietittäväksi kysymyksen asettumisesta ehdolle puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ja vuodenvaihteen jälkeen päätös on nyt julkistettu, eli mukana ollaan. Arvostan puoluekokousten välillä korkeinta päätöksentekovaltaa käyttävän toimielimen todella korkealle ja edellisen kerran Kotkasta on puoluevaltuustoa johtanut Risto Tuominen. Kiitos puoluekokousedustajille yksimielisestä esityksestä. Katsotaan, kuinka monta ehdokasta tulee ennen Lahtea.
Tammikuun ensimmäiset viikot ovat onneksi leppoisia, niin että voi olla enemmän kotosalla, lueskella ja liikkuakin hieman, kävimme myös viettämässä yhden viikonlopun tutustumalla Pajulahden palveluihin. Tämän kevään muutos perheen osalta on, että nuorempi, kuka asuu Lahdessa, lähti opiskelijavaihtoon Kanadan Torontoon. Hyvä niin, vaikka haikealta tuntuukin. On hienoa, että molemmat lapset ovat hakeneet näkemyksiä elämäänsä muualtakin kuin kotikulmilta, näin ovat kasvaneet enemmän maailmankansalaisiksi kuin vanhempansa.
Leppoisin viikkoihin mahtuu palavereita ja tilaisuuksia, joissa on eläkeläisjärjestöjen kanssa käyty läpi esim. verotusta ja sotea, jossa ajatus palveluntarjoajalle listautumisesta ym. ei ole ihan helppo käsittää. Olemme jatkaneet kuntavaalien työstämistä niin ehdokkaiden kuin puoleen taustamateriaalin osalta. Pohdittavana on myös joulun alla päätetyn terveydenhuoltolain mukainen työnjako Kymenlaaksossa sekä siihen liittyvät rakennushankkeet. Kotkalaisista on oltava ylpeä, kun osallistuin CF Myllyn ja FC KTP yhteiseen esiintymiseen, maahanmuuttajien jalkapallojoukkueessa on kaikkiaan lähes 70 harrastajaa eli yhteinen kieli löytyy, vaikka ei aina puhuttuna.
Suomi 100 vuotta teemaan liittyen on paljon tapahtumia ja koosteita mitä kaikkea aikaan on mahtunut. Aloitin lukemalla Lapset sodassa 1918, historiaa joka ei ollut kovin mairittelevaa, kun nyt katsomme tapahtumia muissa maissa. Kokoonnuimme myös pohtimaan, miten saisimme aukon, joka tutkimuksissa on Etelä-Kymenlaakson kohdalla tutkimustiedossa 1918 asioista, vihdoin toteutettua ja olisiko nyt aika muistaa niitä 750 Kotkan alueelta kuollutta. Asia on traumaattinen mutta tarpeen perata, jotta kaupunki tietää juurensa kuitenkin aika lähihistoriasta.

Jaa tämä artikkeli