Viikko 45

Viikon fiilikset

Viime kaudella puhuttiin sote-sotkusta ja sote-sopasta sekä vietettiin jopa sote-ajan iltamat. Mukaan keskusteluun vedettiin aivan kaikki ja monien työhön osallistujien osalta jopa sotaveteraanit. Nykyisellä hallituksella meno tuntuu jatkuvan ja menevän jopa pidemmälle. Edellisellä kaudella pääministeri ei sentään kertaakaan aikonut mennä presidentin luokse pyytämään hallituksen eroa.

Samalla on mukaan tuotu kulttuuria, jossa neuvottelut ovat muuttuneet ota tai jätä – tilanteiksi. Parlamentaariselle työryhmälle torstaina esitelty pääministerin versio ei kelvannut kokoomukselle ja tilanne oli jumissa. Pari ylimääräistä yötä meni vatuloinnissa. Toimintatapa on sinänsä tutun kuuloista, kun joku tarvitsee vielä vähän lisäaikaa. Lopulta tulos julkistettiin lauantaina, minkä jälkeen liikkui hyvin erilaista tietoa siitä, mitä oikeasti on tapahtunut ja mistä on sovittu tai ei ole. Luulen, että tämä tarina jatkuu vielä pitkään.

Nyt akuutit huolet liittyvät erilaisten lukumäärien yhteensovittamiseen. Siinä riittää pohdittavaa, jos 18 itsehallintoaluetta järjestää sote-palveluita 15 alueelle siten, että täysipainoinen päivystys on vain 12 sairaalalla ja mukana pidetään 5 erityisvastuualuetta. Isona kysymyksenä on, mitkä alueet menettävät soten toteuttamisoikeuden ja mitkä päivystyksen. Oletettavasti myös vaalit pidetään 18 alueella ja rahoitus hoidetaan valtion kautta. Tämä tosin luultavasti vaatii itsehallintoalueille oman verotusoikeuden. Näihin kysymyksiin ei ole vielä tullut selvyyttä, ja uusia syntyy joka kerta asian edetessä.

Olin itse kommentoimassa tätä mallia (jota ei oikeastaan vielä ollut tiedossa) YLE:n Ykkösaamussa, jossa kiistan saivat aikaan pikemminkin kokoomuksen ja keskustan edustajat keskenään.

Viikon positiivinen juttu oli, että hallitus peruutti ajatuksensa tehokkaan katumisen lainsäädännöstä ja harmaan talouden torjunnan leikkauksista. Saa nähdä, meneekö läpi vielä koko hallintovaliokunnan yhteinen tahto harmaan talouden erillisestä ohjelmasta. Nämä samaiset aiheet olivat isosti esillä myös Eduskunta 3 – näytelmässä, jossa otettiin mukaan myös tarina hallintarekisterin muutosten tuomisesta uudelleen ja uudelleen ministereiden pöydälle. Edellisellä kaudella sosialidemokraattisen valtiovarainministerin aikana asia ei painostuksesta huolimatta edennyt.

Sitä vastoin vierailut paikallisessa lastentarhanopettajien kokouksessa ja Haminan työväenyhdistyksen kokouksessa eivät luoneet kovin valoisaa kuvaa. Lastentarhanopettajat olivat jotakuinkin kauhistuneita ryhmien kasvattamisesta ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden purkamisesta. He kysyivät konkreettisesti apua tilanteeseensa. Haminassa huolet liittyivät erityisesti työntekijöihin, ikäihmisiin, lapsiperheisiin, terveydenhuoltoon ja alueen työpaikkoihin. Ilo asioiden keskellä oli se, että ihmisiä oli runsaasti liikkeellä ja keskustelemassa.

Kaakkois–Suomen kansanedustajat tapasivat ELY:n edustajat, joille oli myös hieman epäselvää, mitä tulevat itsehallintoalueet tarkoittavat. Kokoonnuimme myös sopimuspalokuntien porukalla, jonka kanssa yritetään puolustaa arvokasta vapaaehtoistyön muotoa. Sillä on erityisen tärkeä rooli yleisessä turvallisuudessa. Tämän kaiken lisäksi puolueen oma elinkeinotyöryhmä aloitti uudella kokoonpanolla työskentelynsä.

Liikunnan ja urheilun puolella palkkasimme TUL:n pääsihteerin vuorotteluvapaan sijaiseksi Jouni Backmanin, joka hyppäsi heti kiinni asioihin. Tapasimme myös Kisakeskuksen edustajien kanssa miettiäksemme tulevaisuutta Raaseporissa. Palautepalaveri Gymnaestradan osalta oli positiivinen, sillä saimme kuulla tutkimustuloksia ja paljon hyvää palautetta niin järjestelyistä kuin Helsingistä. Ilo oli myös huomata, kuinka paljon ihmisiä kiinnostaa liikuntatapahtuma, jossa on 21 000 osallistujaa mutta ei yhtään kilpailua.

Oman perheen kanssa vietimme isänpäivää pelaten biljardia ja keilaamalla koko porukalla, varsin hauskaa sadepäivän tekemistä