Viikko 41

Viikon fiilikset

Hallintovaliokunta vieraili viikon ajan Japanissa tutustuen maan tilanteeseen keskusteluilla oikeusministeriössä, sisä- ja viestintäministeriössä sekä sosiaali-, terveys- ja työministeriössä. Hyvä yleiskuva saatiin valtioneuvoston kansliassa ja tapaamisissa Japanissa asuvien suomalaisten, lähinnä yrityspuolen edustajien kanssa. Parlamenttivierailu jäi lyhyeksi, kun pääministeri oli noin viikko sitten päättänyt, että vaalit pidetään 22.10. jonka vuoksi edustajat olivat kampanjoimassa. Paikallishallintoon tutustuimme Tokion metropolihallinnossa ja Kioton sekä Fukushiman aluehallinnossa. Turvallisuus oli aiheena tiedustelu- ja salaliittolakien osalta niin ministeriössä kuin yliopistolla sekä tutustumisella onnettomuuskeskukseen ja yhden päivän ajan tuhoutuneen ydinvoimalan ja sen alueen puhdistamiseen ja jälleenrakentamiseen. 

Lähes kaikkialla tuli esille huoli väestön vähentymisestä ja ikääntymisestä, joka vaikuttaa työvoiman riittävyyteen tulevina vuosikymmeninä. Nämä aiheet olivat myös vaaleissa vahvasti esillä eri puolueiden ratkaisuin, samoin kuin tutulta kuulostava kaupungistuminen ja maaseudun tyhjeneminen. Poliittisesti tilanne on jännittävä, kun valtapuolueesta eronnut osa, jonka johtaja nyt Tokion kuvernöörinä, on vahvistamassa asemiaan ja paikallinen demokraattipuolue on hajonnut niin että osa on siirtynyt tähän uuteen puolueeseen. Englanninkielinen uutisointi vertasi tilannetta jopa Macron-ilmiöön. 

Väestön määrä 127 miljoonaa on laskemassa alle 100 miljoonaan vuosikymmenen puolessa välissä ja tästä syystä etsitään erilaisia keinoja naisten ja ikääntyvien ihmisten parempaan työllisyyteen. Kolmantena keinona esityksissä on robotisaatio ja digitalisaatio, johon vahvasti teknologisessa maassa luotetaan paljon. Ihmiset ovat hyväkuntoisia pidempään ja eliniän odote on miehillä sekä naisilla korkeampi kuin Suomessa, osin ikäihmiset työskentelevät jo tälläkin hetkellä parantaakseen toimeentuloaan. Naisten osalta kyse on asenteista ja esimerkiksi päivähoitopaikkojen puutteesta sekä lainsäädännöstä, jossa perheverotus ja eläkkeiden yhteen laskeminen sekä kertyminen kolmasosalla epäsäännöllisistä työpätkistä, joita naiset pääosin tekevät. Jotta tilanne paranisi, on pääministeri esittänyt työajan lyhentämistä ja palkkojen korotusta, talouden lähdettyä kasvuun. Mielenkiintoista oli kuulla keskustelua ulkomaisen työvoiman tarpeesta, jossa linjaa haetaan ministeritasoisella tavoitteella kansalaiskeskustelusta. Japani haluaa maahan lisää korkean tason osaajia kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa ja pienipalkkaisiin töihin keinona on ainoastaan hankkia kausityöntekijöitä esimerkiksi maataloustöihin lähinnä muista Aasian maista.

Turvallisuus puhutti ja on ajankohtainen esimerkiksi terrorismin osalta valmistauduttaessa vuoden 2020 olympialaisiin. Japanissa on rikosten määrä hyvin vähäinen ja esimerkiksi kaikenlainen aseiden käyttö hyvin rajoitettua. Järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan on jo vuonna 1999 tehty tiedustelulaki, jonka käyttö on ollut hyvin vähäistä ja nyt tehty käyttöön lievennyksiä. Ajankohtainen keskustelu on ollut ns. salaliittolaista, eli rikoksen suunnittelusta ja rahoittamisesta, jossa erikoisen piirteenä ja rikoksena pelkkä jäsenyys rikollisjärjestössä. Maanjäristykset ovat uhka jonka tiedetään aina silloin tällöin tapahtuvan ja siksi siihen on varauduttu entistä paremmin. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa uhka, sillä esim. Fukushiman onnettomuus, joka lähti liikkeelle maanjäristyksestä, oli tuhoisa, mutta ihmishenkiä menetettiin tuhansia järistyksestä aiheutuneesta tsunamista. Pohjois-Korean ohjuskokeet huolestuttavat, etenkin kun Japanissa on kymmeniä tuhansia USA:n sotilaita ja useita tukikohtia, mutta varsinainen ulkopoliittinen kysymys on yhä Kiina. Samalla nykyisen pääministerin aikana keskustelu on aloitettu perustuslain muuttamisesta oman puolustusvoimien aseman vahvistamiseksi lisäämällä yhden kohdan. Tästä, kuten muistakin yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista, on käynnissä kansalaiskeskustelu. 

Suomi tunnetaan Japanissa hyvin ja erityisesti design, muumit, revontulet ja joulupukki. Maassa toimii monia yrityksiä, mutta potentiaalia on yhä mm. metsäteollisuuden osalta. Vientituotteiden osalta tullit rajoittavat jonkun verran, mutta paikalliset haluavat nähdä kansainvälisten kauppasopimusten etenevän.   

Kaupungistuminen ja erityisesti Tokion, joka nyt 13 miljoonan asukkaan kaupunki, kasvaminen on saanut valtion ja alueet miettimään, miten saada ihmiset pysymään harvaan asutuilla seuduilla. Japanissa on kuntien määrää vähennetty vuosikymmenten aikana perusteena mm. järkevän kokoisten yläkoulujen järjestämisen mahdollisuus. On myös meneillään rahalla tukeminen, jos muuttaa pois kaupungeista tekemään alueellista työtä. Keinoista ehkä mielenkiintoisin tai huvittavin oli Kiotossa aloitettu matchmaking eli maakunnan järjestetty parinhaku, jota valtio rahoittaa, ajatuksena saada ihmiset naimisiin ja sitten lapsia.