Viikko 4

Viikon fiilikset

Presidentinvaalit käytiin sunnuntaina ja lopputuloksena oli, että jo ensimmäisellä kierroksella varmistui istuvan presidentin jatkokausi. Olisin toivonut, että Tuulan kannatus olisi suurempi, mutta näissä vaaleissa istuvan haastaminen 80% gallupsuosiossa oli hankalaa. Vaalityötä tehtiin monella paikkakunnalla vielä koko lauantai ja sunnuntaina vietimme yhdessä vaalivalvojaisia Helsingissä. Upeaa oli seurata oman ehdokkaamme esiintymisiä ja kommentteja päivän polttaviin kysymyksiin ja toisten ehdokkaiden siirtyessä keskustelemaan samoista teemoista eli eriarvoisuuden vähentämisestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista, tyttöjen ja naisten roolista maailmassa perinteisten puolustus- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi. Pahin turvallisuusuhka on syrjäyttäminen ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus ja molempia koetaan sekä maailmalla että Suomessa yhä. Tasan sata vuotta aiemmin oli nälkä ja osattomuus ajaneet kansalaiset kaduille ja tarttumaan aseisiin saadakseen paremman tulevaisuuden. Sodan nimestä on kiistelty, mutta sisällissota on helposti käsitettävä nimike ja kertoo Suomen karun historian yhtenä raaemmista koko Euroopassa. Erityisesti kuolleiden määrät sodan jälkeen teloitettujen, sekä nälkään ja tauteihin kuolleiden muodossa olivat suuremmat kuin varsinaisten taistelujen aikana. Tuolloin oli myös kyse demokratiasta, josta oli päätetty juuri edellisenä vuonna, mutta siihen ei luotettu. Tapahtumiin palaamme kevään aikana useamman kerran eri tilaisuuksien muodoissa ja kukin varmasti myös omien sukujensa historian kautta. Meilläkin nämä ovat olleet piilossa olevia asioita jotka osin vasta papereiden löydyttyä ovat tulleet näkyviksi.

Puoluejohdon eli puheenjohtajiston kanssa pidimme yön yli palaveria puoluehallituksen kahtena päivänä olleen kokouksen jälkeen. Kävimme läpi tietysti vielä hieman ennakkoon presidentinvaalikampanjan tunnelmia ja toisaalta tulevaisuutta sekä tälle keväälle mutta myös pidemmälle. Nyt on alkamassa tämän hallituksen viimeinen vuosi ja ennen eduskuntavaaleja on ehkä myös maakuntavaalit, vaikka niiden osalta on kyllä yhä edelleen epäilyksiä, myös itselläni. Nähtäväksi jää miten paljon maakuntahallintoa ym. karsitaan ennenkun se on kokoomukselle hyväksyttävissä.

Omassa kunta- ja aluetyöryhmässä kävimme läpi ajankohtaiset muutokset ja mm. notifioinnin tarpeen sote-laeille. Samalla alkoi valmistautuminen pitkän linjan visiointiin joka konkretisoituu ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa. Omassa valtuustoryhmässä ja tiedonantokokouksessa kävimme läpi työterveyshuollon tilannetta, jossa Kouvola on vetäytymässä kaikesta ja kuntayhtymä kilpailuttamassa omansa eli vaihtoehdot ovat vähissä. HUS johdon edustajien kanssa kävimme läpi viimeisimpiä vaiheita sotessa ja hämmästelimme yhä miksi nykyisiä toimivia malleja on pakko rikkoa. Puoluehallitus teki esitykset kuntaliiton hallitukseen ja valtuuskunnan johtoon jossa meidän osalta hyvä tasapaino kuntajohtajien ja valtuutettujen sekä kansanedustajien välillä, varsinaiset päätökset parin viikon päästä järjestäytymiskokouksessa.

Muita tilaisuuksia viikolle olivat Naisten Pankin keskustelutilaisuus aiheena voimaantuminen ja myötätunto, joka vaalityön ym. ohella hieman toisenlaista ajateltavaa. Helsingissä kävin TUL:n 99 v päivän vastaanotolla, jossa mukava tavata runsaasti tuttuja sekä onnitella myös Kotkalaisia palkittuja. Parhaan urheilijan palkinto meni odotetusti Mika Poutalalle Helsingin Työväen Luistelijoista. Saman päivän iltana oli vuorossa Kymenlaakson urheilugaala Kotkassa, jossa myös odotetusti Tapio Pulkkanen Kotkan golfista vuoden parhaana. Mukava on, että molemmissa kuten aiemmin pidetyssä urheilugaalassa palkittiin monilla eri syillä liikunnassa ja urheilussa mukana olleita, jolloin tulee esille monipuolinen näkemys koko kentästä.