Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista on tehty pitkään ja toivoisi että sitä myös tehtäisiin huolella. Nyt on näyttänyt siltä, että lausuntoja ei oteta todesta vaan ”kokeillaan menisikö läpi”, vaikka riskit ovat tiedossa. Tämä ei ole järkevää lainsäädännön tekemistä.

Lakiesityksissä, joista valinanvapauslaki on vielä kierroksella lainsäädännön arviointineuvostossa ja tulossa eduskuntaan kevään aikana. Siinä on useita ongelmallisia kohtia, joista yksi on nyt julkisuuteen noussut EU notifioinnin tarve koko paketille, jotta suomalaisten veronmaksajien sote-palvelut eivät olisi vain jälkikäteisten oikeustapausten varassa. Jos hallituksen tahto on siirtyä täysin uudenlaiseen maailmaan asetettamalla koko suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto markkinoiden pelisääntöihin ja kilpailuoikeuden alaisuuteen. Tähän mennessä on perustuslain mukaan julkinen valta vastannut ihmisten palveluista.

Ongelmallisia ja EU:n arvioinnin tarpeenalaisia ovat sote-keskukset, liikelaitokset ja palvelukeskukset. Viime kesänä Perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytettiin, että ”Valtioneuvoston on jatkossa huolehdittava erityisen tarkasta lakiehdotusten EU-oikeudellisesta arvioinnista tarvittaessa yhteistyössä EU-viranomaisten kanssa”. Korkein hallinto-oikeus sanoi lausunnossaan valinnanvapauslaista, että ”KHO pitää oikeusvarmuuden turvaamiseksi ainoana oikeudellisesti kestävänä menettelytapana sitä, että kaavailtu lainsäädäntökokonaisuus notifioidaan komissiolle ..” Lakiesityksessä on kilpailuun ja valtiontukiin liittyviä ongelmia.

Kun Perustuslakivaliokunta linjasi, että sote-keskukset eivät voi olla yhtiömuotoisia, ovat ne käytännössä sitä yhä kirjanpidon ym. osalta, vaikkakaan eivät nimellisesti ja tulkinta tehdään toimimisesta markkinoiden pelisäännöillä, ei vain hallintamuodon perusteella. Kun koko sote ja muutkin palvelut on tarkoitus organisoida liikelaitoksena, tulee kysymys onko koko sote liiketaloudellista toimintaa, jonka tulee toimia liiketaloudellisin perustein? Nykyisessä kuntapohjaisessa mallissa sotea ei ole koskaan ajateltu bisneksen tekemiseen ja liikelaitosmuotoa on käytetty aivan toisen tyyppisissä toiminnoissa kuten satamissa tai valtiolla teiden rakentamisessa. Kolmantena ovat palvelukeskukset, joissa neljästä suunnitellusta hankinnat päätettiin peruuttaa ennen yhtiön perustamista, mutta kolme muuta yhtiötä eli henkilöstö- ja taloushallinto, kiinteistö- ja ICT-yhtiöt on jo perustettu ja niille valittu johto, eli työntekijät sekä hallitus tekemään päätöksiä, ilman että lakeja on olemassakaan. Nyt ollaan perumassa yhtä lisää eli henkilöstö- ja taloushallinto Oy. Maakuntien pakko käyttää näiden palveluja ja aidon kilpailun kieltäminen tukipalveluista, kun sitä ajetaan sote palveluihin, kuulostaa oudolta, mutta sisältää todennäköisesti riskin valtiontukisääntöjen osalta.

Nyt olisi aika kuulla asiantuntijoita ja yrittää tehdä kaikki niin hyvin kuin mahdollista, jotta kansalaisten ja käytännön sote-työtä tekevien luottamus paranisi.