Keväällä ja vielä kesällä oli toive, että koronatartunnat saadaan hallintaan ja paluu normaaliin voidaan aloittaa heti kesän lopulla. Toisin kävi. Delta-variantti leviää aiempia herkemmin, uusia muunnoksia on oletettavasti muodostumassa ja sairauden pitkäaikaisista vaikutuksista saadaan koko ajan lisää tietoa. Luottamus siihen, että ihmiset osaavat toimia fiksusti ja siten terveysturvallisuus voidaan taata tapahtumissa ja ravintoloissa, on osoittautunut heikoiksi. Ehkä valitettavin esimerkki tästä ovat olleet ihmiset, jotka osallistuivat jalkapallon EM-turnaukseen Pietarissa eivätkä tullessa Suomeen pysyneet karanteenissa, vaan tartuttivat tullessaan laajan joukon ihmisiä. Onneksi rokotukset ovat edenneet hyvin sitä mukaan kun rokotteita on saatu ja asetus 12-15 -vuotiaiden rokottamisesta saatiin voimaan ja siihen ostettua erillinen satsi rokotteita. Tilastot näyttävät, että sairaalahoitoon joutuvat pääosin täysin rokottamattomat ja sen jälkeen vain yhden rokotuksen saaneet. Kattavuus kahden rokotteen jälkeen saavutetaan näillä tiedoin lokakuussa.

Aiheeseen liittyen kiihtyi myös keskustelu koronapassista, jonka osoittamalla voisi päästä esim. tapahtumiin tai ravintoloihin. Asia on arvioitavana työ- ja elinkeinoministeriössä, kuinka suuri vaikutus ja miten toteutettuna sen olisi mahdollista toimia. Alku syksystä näemme mikä malli olisi mahdollinen valmisteltavaksi lakiesitykseksi. Kävimme tilannekatsauksen ja linjasimme valmistelua myös hybridistrategian uudistamiseksi. Oman sektorin osalta kävimme läpi etätyösuosituksen päivitystä, kuten oli kesäkuussa sovittu, että asiaan palataan, kunhan ihmiset palaavat lomilta ja nähdään tartuntatilanne. Omalta osaltani sain toisen rokotteen loppuviikosta ja rokotteiden jakelusta isot kiitokset kunnille, joiden toteuttamana nämä on järjestetty. Syksyä katsoen huolta herättää henkilöstön riittävyys, jos rokotusten lisäksi voimavaroja tarvitaan lisää testaukseen, jäljitykseen ja potilaiden hoitoon. Samalla muiden sairauksien hoitovelka on vaarassa kasvaa. Onneksi talous ja työllisyys ovat kasvaneet ennakoitua paremmin, joten budjettiriihen valmistautumisessa voidaan katsoa tilannetta paremmin ja toisaalta varustautua ilmastotoimien lisäämiseen. 

Kuntavaalien jälkeen tarvittavat tehtävät jatkuivat valtuuston uusien yhteyksien ja koneiden päivityksellä sekä oman ryhmän järjestäytymisellä. Kunnallisjärjestön edustajisto päätti puolueen edustajien paikkajaosta ja kiitos neuvottelijoiden, ei kokouksessa tarvittu äänestää. Kaikki eivät aina voi saada haluamiaan paikkoja, mutta toivottavasti tämä toteutui mahdollisimman monelle.  

Viikkoon sisältyi myös tieto avustajan siirtymisestä uusiin tehtäviin ja siihen liittyen uuden avustajan ”etsintä” ja asian saaminen eteenpäin päätöksentekoon. Saimme tällä viikolla vahvistettua myös AVI-johtajan valinnan Lounais-Suomeen seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Keskustelu rahapelituottojen jaosta jatkuu ja viime keväänä tehdyn selvityksen pohjalta on valtiosihteereistä koottu työryhmä aloittanut toimintansa ja käy nopealla aikataululla läpi eri vaihtoehtoja. Tilanne on monitahoinen, sillä tuottojen alenemisen johdosta on tarpeen tehdä toimia. On kuitenkin pohdittava, onko parempi mennä niin että osa lakisääteisistä tehtävistä tulevat rahoitettaisi tulevaisuudessa budjetin kautta ja osa jakosuhdelain mukaan vai onko parempi, että kaikki ovat sidottuna budjettineuvotteluun. Huomioitava on joka tapauksessa, että budjettikehys, joka ollessa varsin tiukka säätelee joko enemmän tai vähemmän, jollei siihen tehdä erillistä puskuria tai säädöstä esim. järjestötoiminnalle liikunnalle, hyvinvoinnille, kulttuurille tai hevosurheilulle.   

Kymenlaakson tartuntatilanne on heikentynyt, mutta kävin seuraamassa ulkona järjestettyjä tapahtumia kuten varusmiessoittokunnan 31-vuotiskonserttia ja Kaunis Veera -esitystä. Kävin viikon aikana myös katsomassa näyttelyitä kulttuurin kirjossa Parikkalassa veistospuistoa, Rauli Virtasen 50-vuotisen elämäntyön valokuvanäyttelyä Maailmalla ja Jukka Rintalan ja Aladinin yhdistettyä puku- ja lasitaiteesta koottua näyttelyä.