Hallintarekisteri, eli jo hämärärekisteriksikin nimitetty lakiesitys eteni ja ei edennyt. Farssimaisia piirteitä saanut laki on käsitelty vastoin hyviä toimintatapoja ja toisaalta myös asiassa avoimuus on vähentynyt ja verotulot ovat näin osin jäämässä vain haaveeksi. Ensin pitkään talousvaliokunnassa seisonut laki tuotiin pikaisella käsittelyllä päätettäväksi puoliväliriihen jälkeen, sen jälkeen Perussuomalaiset pysäyttivät käsittelyn Eduskuntasalissa ja lakiin tehtiin muutoksia, joita siis ei käsitelty valiokunnassa. Tämän jälkeen laki tuotiin käsiteltäväksi sitten valinnanvapauslainsäädäntöpaketin jälkeen myöhäiseen iltaan, mutta äänestimme sen seuraavalle viikolle. Nyt ovat lehtitietojen mukaan neljä perussuomalaisten edustajaa irtoamassa hallituksen linjasta ja opposition kanssa samoille linjoille. Saas nähdä mihin tämä päättyy, mutta lopputulos on se, että luottamus hallituksen tahtoon luoda avoimuutta ja saada verojen välttelijät kuriin on vain sanoissa, ei teoissa.
Tämä sama linja jatkui niin sisällön kuin toimintatapojen kohdalla sote-valinnanvapauslainsäädännössä, joka tuotiin eduskuntaan vuorokausi lain valmistumisen jälkeen eli ei aikaa valmistautumiseen ja ilman ryhmäpuheita. Valitettavaa on, että kaikilla näillä heikennetään parlamentarismia kun ei arvosteta asianmukaisia toimintatapoja eduskunnassa. Asiallisesti sote-yrityksille jää myös veronkiertomahdollisuuksia ja käsittämätöntä on, että vaikka yli 80% lausunnonantajista ja varmaan sama määrä asiantuntijoista on sitä mieltä että hallituksen mallilla ei saavuteta kustannusten leikkausta, tasa-arvoisempia palveluja tai turvata hoitoon pääsyä ja hoitoketjuja, viedään hanketta eteenpäin kuin käärmettä pyssyyn. Nyt asiaa tärkeämpi näyttää olevan taas aikataulu, vaikka olisi myös mahdollista tehdä asia kerrallaan ainakin huomattavasti paremmin. Samoin tällä viikolla valmistui väitöskirja jonka mukaan lain valmistelun taso ja erityisesti sen vaikutusarviot ovat luokattoman huonoja ja osassa niitä ei edes ole ja silti lakeja viedään eteenpäin. Valitettava lopputulos on, että lakien ja edustuksellisen kansanvallan kunnioittaminen rapisee samassa mitassa. Inkontinenssi eli pidätyskyvyttömyys oli sana jota tutkijat käyttivät lain valmistelusta, eikä se kuulosta kovin mairittelevalta, vaan päinvastoin.
Omalla sote-ryhmällä eli eri valiokuntien koonnissa kävimme läpi missä mennään, miten edetään ja millä aikatauluilla. Nyt on jo selvää että 1.7 ei maakunnat aloita, mutta katsotaan jos joskus syksyllä, riippuen torppaantuuko esim. valinnanvapaus perustuslakivaliokunnassa. Yhä tippuu lisäosia lausuttavaksi pakettiin ja kohta varmaan herpaantuu niiden tekeminen, jos ja kun tunnelma alkaa olla että millään lausunnoilla ei ole mitään väliä, joka ei myöskään ole hyvä juttu.
Puolustusvaliokunnan asioissa jouduimme kommentoimaan sekä iltapäivälehtien juttuja puolustusselonteon etenemisestä, joka oli aivan hakoteillä ja toisaalta jatkamaan keskustelua avunantoon vapaaehtoisesta tai pakollisesta osallistumisesta.
Kävimme kuntaliiton työvaliokunnan kansaa Brysselissä alkuviikosta tapaamassa komissaari Kataista sekä alueiden komissaarin hallintoa, keskustelemassa Brexitin vaikutuksista ja tietysti tapaamassa oman sekä alueiden ja maakuntien toimistoja ja omia meppejämme. Viestimme sinne päin oli, että vaikka suuret talous-, finanssi- ja turvapaikanhakijatilanteet heiluttavat EU:ta on muistettava, että ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus rakennetaan kunnissa ja alueilla eli lähellä ihmistä ja tätä pitää myös tukea koko EU:n alueella. Kokoonnuimme myös Helsingissä sekä holding-yhtiön hallituksella että työvaliokunnalla arvioiden miten edellinen vuosi meni ja toisaalta mikä on kunta- ja maakunta yhteistyön tulevaisuus samassa liitossa. Mitä se tarkoittaisi ja miten se olisi mahdollista tehdä. Muita tapaamisia viikolla olivat mm tuulivoimayhdistys, SAK ja paikallinen ELY.
Parin viikon lähes yhtä mittaisen reissaamisen jälkeen oli mukava olla viikonloppu Kotkassa ja erityisesti kun molemmat lapset olivat myös samassa paikassa ensimmäistä kertaa joulun jälkeen. Nyt hyvänä syynä oli myös äitienpäivä ja se että Kanadan opiskelijavaihdon jälkeen nuorempi lähti Kotkasta suoraan työharjoitteluun Tukholmaan. Vietimme myös aikaa yhdessä sisarusten ja sisarusten lasten kanssa ”kokoontumisajojen” merkeissä, ja vaikka kelit ovat olleet niin surkeat että saareen ei ollut mahdollista mennä niin olimme isämme luona suulisniemessä, jossa pääsi saunaan ja mereen uimaan. Ehkäpä se kesäkin sieltä vielä tulee

Jaa tämä artikkeli