Kotkassa ollaan tekemässä rohkeasti jotakin uutta, mallia joka hyödyntää paikallisia yrityksiä ja kansainvälisiä opiskelijoita. Lähtötilanne, jossa työttömyys on lähes 20% ja lähin yliopisto reilun tunnin matkan päässä, on virittänyt aktiiviset tekijät luomaan mallin jota ei ole testattu muualla. Alueen elinkeinostrategia sisältää sanan ”aitous” ja siitä on tässäkin kyse: tehdään oman näköistä. Taas kerran on syytä olla ylpeä oman kaupungin, elinkeinoyhtiön ja amk-toimijoiden rohkeudesta tehdä päätöksiä, eikä pelätä epäonnistumisia, vaikka aina riittää niitä ihmisiä joiden mielestä mikään ei saisi muuttua eikä riskejä pitäisi ottaa. Silloin ei myöskään mitään uutta syntyisi. Uudistuminen voi toteutua, kun annetaan kaikille halukkaille mahdollisuus osallistua kehittämiseen, jaetaan tietoa ja ollaan kansainvälisiä, kuten Kotkassa on aiemminkin satama- ja teollisuuskaupunkina totuttu.

Jo aiemmin kahtena kesänä on 50 kansainvälistä opiskelijaa kerääntynyt startup-tapahtumaan luomaan projektien kautta uudenlaisia liiketoimintaideoita ja erityisesti digitaalisia sellaisia. Nyt on aloittamassa 40 kansainvälisen opiskelijan ryhmä, jotka työskentelevät erilaisten projektien kanssa kaksi viikkoa paikallisissa yrityksissä ja saaden samalla luennoitsijoiksi osaajia niin USA:sta, Iso-Britanniasta, Tanskasta kuin myös Suomen yliopistoista ja paikallisesta AMK:sta sekä Googlelta. On hienoa, että useat Kotkassa olevat yritykset Kotkamills, Andrtiz, Pöyry, Energia, Osuuspankki, Ahlstrom glasfibre, Produal, Kymdata ja Nitro ovat hankkeessa mukana.

Opiskelu on muuttumassa ja digitaalisuus tuo siihen uusia mahdollisuuksia. On haastavaa miettiä millaiseen työelämän nyt koulunsa aloittavat tulevat kohtaamaan parinkymmenen vuoden päästä. Kansainvälisyys on yhä vahvempaa ja tämän voi huomata katsomalla omia lapsia joista toinen suoritti opintojen työharjoittelun Intiassa ja toinen lähti juuri Tukholmaan sen jälkeen kun oli kevään opiskelijavaihdossa Kanadassa. Tämän pitää olla arkipäivää mahdollisimman monelle.

Tulevaisuuden oppimisessa pääpainon tulee olla enemmän erilaisten metataitojen eli ajattelun ja ongelmanratkaisun taidoissa, luovuuden, kriittisen tiedon analysoinnin ja sosiaalisten taitojen oppimisessa. Muutoksen kärjessä on oltava uuden pedagogiikan kehittäminen ja soveltaminen digitalisaatiota hyödyntäen. Toisaalta vaikka digitaalisuus on kirjoitettu kaikkien koulutustasojen tavoitteisiin, mallit sen toteuttamiseen ovat vielä heiveröiset, riippuen paljolti opettajien omasta aktiivisuudesta. Digitaalisuus muuttaa nykyistä paikkaan ja aikaan sidottua oppimista ja paremmalla yhteisellä tietopohjan hyödyntämisellä voidaan tehostaa opiskelua.

Kotkalaiseen maailmaan sopii loistavasti, että vahvat teolliset yritykset ja toisaalta uudenlaiset – kuten peliyritykset – saavat lisäarvoa kansainvälisestä opiskelijaryhmästä. Teollinen Kotka on omaleimainen vientiin perustuva alue, jonka haasteena on saada nopeasti uusia työpaikkoja, luoda tulevaisuuden työmahdollisuuksia, muuttaa kulttuuria keskustelussa, huomata mahdollisuuksia ja ideoita sekä ottaa vastuuta tekemisistä. Tässä toimintamallissa saadaan uusia tekijöitä lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa kaupunkiin, yhdistetään työelämälähtöistä opiskelua ja yritysten tulevaisuuden projekteja. Tätä mallia päästään nyt toteuttamaan osana amk:n ja seuraavassa vaiheessa myös ammattiopiston toimintaa.

Kotkalaiseen ja kymenlaaksolaiseen päätöksentekoon tarvitaan myös lisää rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Tarvitaan uudenlaista keskustelukulttuuria ja näkemystä nähdä kansainvälisyys ja nuoriin satsaaminen lähes ainoana vaihtoehtona alueelle, jotta olemme muutaman vuoden päästä aivan toisessa tilanteessa kuin nyt. Samoin kun opiskelijoille on todettava myös alueen päättäjille, eli meille kaikille, että ei kannata odottaa vaan on tehtävä itse, kukaan ei tule tekemään puolesta. Pop Up- yliopisto on satsaus tulevaisuuteen, jonka tuloksia odotan positiivisesti.