Vappu Washingtonissa, eli ei perinteisiä suomalaisia marsseja, mutta useita marsseja ja mielenosoituksia täällä paikanpäällä, joista saimme riskivaroitukset. Mielenosoitusten aiheina esim. ilmastonmuutossopimuksesta ja terveydenhuoltojärjestelmästä luopumisen vastustaminen. Yhdysvalloissa, josta työläisten Vapun juhlinta on alkanut, juhlitaan Labour day -päivää syyskuussa. Valitettavaa oli, että reissumme aikana ensimmäinen äänestys Obamacaren peruuttamiseksi sai konservatiiveja riittävästi taakseen ja etenee. Koko maa, tai ainakin kaupunki, tuntuu olevan yhä hämmennyksen vallassa Trumpin ensimmäisen 100 päivän hallinnon johdosta. Etenkin kun muistaa, että Washingtonissa nykyistä presidenttiä äänesti vain 4%. USA:ssa on totuttu, että hallintoa muutetaan riippuen siitä, kuka tai mikä puolue tulee valtaan, mutta nyt suuri osa paikoista on yhä täyttämättä ja ne paikat jotka on ”miehitetty” paikalliset jakavat ”aikuisiin” ja niihin muihin. Viesti useammasta paikasta oli, että onneksi hallinnossa ja päätöksenteossa on niin monta lukkoa että Trumpin päätökset eivät voi realisoitua sellaisenaan, eli twiitit kannattaa ottaa vakavasti mutta ei kirjaimellisesti. Reissun aikana esim. Koreaan liittyvät twiitit herättivät hämmennystä. 

 Puolustusvaliokunnan ohjelmaan sisältyivät yleisten Yhdysvaltojen politiikkaan liittyvien priiffien ja tapaamisten lisäksi käynnit merijalkaväen koulutustukikohdassa, puolustusministeriössä eli Pentagonissa, ulkoministeriössä, senaatissa ja lähinnä meidän maanpuolustuskorkeakoulua vastaavassa US. National war collegessa, jossa oli mukava tavata joitakin samoja ihmisiä, jotka kävivät Suomessa joitakin viikkoja sitten. Näiden lisäksi kävimme useammassa erilaisessa ajatuspajassa ”think thankissa” joista joku hyvin konservatiivinen, jokunen vähemmän ja jokunen keskittynyt enemmän trans-atlanttiseen ja kyber- sekä hybridi-tilanteeseen. Kävimme myös tutkimuslaitoksessa, joka oli tehnyt arviota jo vaalien jälkeisestä ajasta Yhdysvalloissa, ja joissa jo nyt nähtävissä epäluottamusta siihen mitä oikeasti tulee tapahtumaan. 

 Vaikuttavin tapaaminen oli senaattori McCainin tapaaminen, joka on paikallisen puolustusvaliokunnan eli senate armed servises comiteen puheenjohtaja. Senaattorilla on ikää yli 80 vuotta ja omalla uralla osallistunut mm Vietnamin sotaan. Oli hyvin tietoinen Suomen tilanteesta ja siitä miten olemme tulleet toimeen Venäjän kanssa kaikki vuosikymmenet ja myös edellisen talven rajanylitykset pohjoisessa oli tiedossa. Puolustusvoimat sai juuri matkamme aikana budjettiin 12.5 miljardia lisää rahaa ja ensi vuoden budjetista pitäisi päättää lokakuussa, joka tuskin toteutuu mutta lisäyspainetta näyttää olevan yhä ja linja sama kuin Suomessa, että samalla vähennetään kehitysyhteistyöstä ja kansainvälisestä toiminnasta, eli ennaltaehkäisy ja sopiminen uhkaavat jäädä sotimisen jalkoihin. Yhdysvallat on muutoinkin usein tarjoamassa ensin sotilaallista apua, kuten muistamme ebola-kriisissä muutama vuosi sitten.

Mielenkiintoista keskustelua ja tutustuminen esim. merijalkaväen museoon, ja siihen miten ja miksi Yhdysvallat ovat mukana erilaisissa sodissa, joihinkin on lähdetty jopa tekaistuin perustein, voidakseen osoittaa suuruutensa. Pelko siitä, että suuruuden osoittaminen ja voittamisen pakko saa nyt vahvistumista on todellinen. Tämä ykkösenä oleminen keskittyy vain jollekin alueille, kuten sotilaallinen toiminta. Kun USA ei halua olla ykkösenä tieteessä ja tutkimuksessa, ei ilmastokysymyksissä, ei kaupassa peruuttaessaan kauppasopimuksia tai kansainvälisen politiikan tekemisessä, jos haluaa vähentää vaikutusvaltaansa erilaisissa järjestöissä siirtämällä vaikuttamisen kahdenvälisiin suhteisiin. 

Mielenkiintoinen vierailu kaiken kaikkiaan ja puolustuksen yhteistyö on tärkeätä, monta yhdistävää kohtaa on. Kahdenvälisen sopimuksen lisäksi pitäisi esimerkiksi Arktisen alueen tilannetta pohtia enemmän. Tietysti sivusimme myös hävittäjähankintoja ja kävimme moneen kertaan läpi NATO yhteistyön ja EU:n merkityksen puolustuksessa sekä politiikassa, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kohdalla. Piipahdus kotona ja nyt alkuviikoksi suunta kohti Brysseliä keskustelemaan koheesiopolitiikasta sekä alue- ja paikallisesta vaikuttamisesta lähidemokratian ja palvelujen osalta, kuntaliiton työvaliokunnan kanssa.