Jätimme vastattavaksi välikysymyksen erityisesti nuorten työehtojen heikentämisestä. Nykyinen maan hallitus on heiluttanut monia perusrakenteita oman markkinaliberaalin ajattelunsa mukaan. Näitä isoja asioita ovat monien asioiden markkinaehtoistaminen kuten sosiaali- ja terveydenhuollon tai työllisyyden palvelut, on heikennetty koulutusta ja tutkimusta sekä kehittämistoimintaa eli syöty tulevaisuudesta, ajettu kuntien eli demokraattisesti päätettyjen palvelun tarjoajien mahdollisuudet ahtaalle ja heikennetty monin osin ja useaan kertaan työntekijöiden työehtoja sekä työttömien tilannetta. Kehysriihessä tilanne taas jatkui, kun alle 30-vuotiaille ja alle 20 työntekijän yrityksiin halutaan luoda erilaiset työehdot kuin muille. Tarkoitus on romuttaa tasa- arvo työelämässä, joka toivottavasti tulee törmäämään EU- ja muihin sopimuksiin, joita Suomi on tähän mennessä noudattanut. Epävarmuus lisääntyy ja hallitus laskee työllistettyjen määrää joka hyvässä kasvussa, mutta osin niin että sillä palkalla ei elä eikä voi tulevaisuutta ajatelle, kun katsoo esim. uutta lakia 0-tuntisopimuksista.

Soten osalta kaikki oppositiopuolueet ovat yhdessä vedonneet lakien asiallisen käsittelyn mahdollistamiseksi eduskunnassa. Olemme tilanteessa jossa hallitus yrittää tehdä oppositiosta jotenkin syyllistä siihen, että monet lakiesitykset ovat tulleet eduskuntaan myöhässä, heidän oman aikataulunsa mukaan, suuri osa on heikosti ja kiireellä valmisteluja joista puuttuvat vaikutusarviot talouteen tai siihen paraneeko ihmisten hoito, joka oli tarkoitus. Monien asiantuntijoiden mukaan sote-uudistus tarvitaan, mutta ei taida olla vielä kuultu yhtään joka hyväksyisi lait nykyisessä muodossa. Samoin monet ovat sitä mieltä, että koko paketti valtion aluehallinnon ja kuntien tehtävien ym. kanssa on liian suuri sekä sisältöjen osalta että ajallisesti kerralla päätettäväksi. Kun tilanne on tämä on kohtuuton vaatimus että eduskunnassa aletaan muutaman viikon aikana kirjoittamaan lakeja uusiksi. Tunnelma ei todellakaan ole paras mahdollinen näin suuren paketin käsittelyyn, kun osa on sitä mieltä kuten pääministeri, että päätetään nyt vaan jotakin ja korjataan sitten seuraavalla kaudella. Kokoonnumme hallintovaliokunnan kanssa jo kaksi kertaa päivässä, sote-valiokunta jopa kuusi tuntia ja Perustuslakivaliokunta samoin, seuraava ongelma onkin missä ajassa kukaan valiokuntaneuvoksista pystyy kirjoittamaan lausuntoja tai mietintöjä tai millä ajalla isoista kysymyksistä aidosti keskustellaan valiokunnissa, vai onko se kaikilla edes tarkoituksena. Istumme tietysti myös puolueen omalla valiokuntaporukalla asian tiimoilta vähintään kerran viikossa.

Viikkoon mahtui puolustusvaliokunnan keskustelu ministerin kanssa suunnitellusta isosta sotaharjoituksista 2021, johon täyttä tukea ei oppositiosta vieläkään anneta. Samoin viikolla oli uutisointi Hornettien korvauksista ja huomiota kiinnitti seikka koneiden määrästä kun eduskunnan tahtotila oli korvata suorituskyky, ei välttämättä tilata samaa määrää koneita kuin tällä hetkellä. Tiedustelulakien osalta odotamme perustuslakivaliokunnan linjausta perustuslain muuttamisesta turvallisuustilanteen muuttumisen arvioon.

Viikkoon mahtui monta uutista uuden Liike Nyt -toiminnasta, joka perustelee miksi on olemassa, kuulostaa vaihtoehdoilta ”vanhoille jäykille puolueille”. Aivan samalla retoriikalla tulivat vihreät ja sen jälkeen Perussuomalaiset. On hyvä katsoa politiikan toimintatapoja ja käytäntöjä mutta puolueisiin perustuva yhteinen päätöksenteko on näiden kokemusten pohjalta kuitenkin näyttäytynyt parhaalta keinolta, joten odotan mielenkiinnolla mitä seuraavaksi.

Muita asioissa olivat tapaaminen Veikkauksen edustajien kanssa, keskustellen rahapelilainsäädännön toisesta vaiheesta ja nykyisistä käytännöistä. tapasin Japanin lähetystön edustajia keskutelussa yhteistyöstä. Puoluehallituksessa päätimme vero-ohjelmasta, alustavasti tulevaisuuden liikenne infran linjauksista ja lausunnosta reservipoliisijärjestelmän luomiseen. Oma ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä kävi läpi eri kansainvälisten järjestöjen tilannetta niin pohjoismaisella, Euroopan kuin maailmanlaajuisessa yhteistyössä.

Vietimme yhden illan käyden läpi Seppo Hentilän 1918 pitkät varjot, jossa tulkinta sodan alkutapahtumista erillisinä Helsingissä ja Pohjanmaalla antoi ajateltavaa, pitkät varjot ovat näkyneet ja osin näkyivät yhä suomalaisessa yhteiskunnassa, haava on ollut todella syvä ja kun kuuntelee esim. puolustusministerin puheita, on huoli sata vuotta sitten olleen ajattelutavan jatkumisesta yhä olemassa.

Viikon loppu oli jo valmistautumista Vappuun kun hyvähenkisen piirikokouksen jälkeen vietimme hetken Varaslähtö vapppuun -merkeissä alueen kansanedustajien ja Miapetran kanssa tavaten Imatralaisia. Sunnuntaina oli vuorossa Wanhojen tovereiden laulaen kohti vappua jossa myös poliittisen tilannekatsauksen osuus. Vappuun valmistautuminen oli myös tietysti puheiden pohdinnassa.