Viikko 10 / 2021

Viikon fiilikset

Tartuntatilanteet ovat monessa maassa muuttuneet nopeasti ja tämä on yhä edelleen riskinä myös Suomessa. Vaikka rokotuksia annetaan sitä mukaa kun rokotteita saadaan, kulkee virus ja sen nopeammat muunnokset reilusti edellä. Valitettavasti kaikkialla ja kaikki ihmiset eivät ole ottaneet rajoitusten kiristämisiä vakavasti, jolloin laajojakin tartuntaketjuja on havaittu eri puolilla Suomea, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Näistä syistä johtuen jouduimme käymään hallituksen kesken keskustelua liikkumisen rajoittamisesta. Toivottavasti nyt meneillään oleva muutaman viikon sulku tuo positiivisia tuloksia, mutta jos ei, on osassa Suomea aloitettava liikkumisen rajoittaminen. Jo nyt otettiin käyttöön valmiuslain neljä pykälää liittyen esimerkiksi viestintään ja hoitotakuuseen. Eduskunnassa on käsiteltävänä seuraavat tiukennukset eli tilojen sulkeminen ja pakollisiin terveystarkastuksiin määrääminen. Valmistelussa on lisäksi rokotustodistuksen edellyttäminen rajoilla.

Edellä mainittuja asioita käsittelimme myös sote-ministeriryhmässä, samalla kun kävimme läpi miten eduskuntakäsittely ja seuraava lakipaketti etenee kohti eduskuntaa. Hallituspuolueiden sote-valiokunnan jäsenten pidimme kanssa tilaisuuden, jossa kävimme läpi sote-uudistuksen kipukohtia, mutta ennen kaikkea julkisuudessa liikkuvia vääriä väittämiä. Maakuntaveroa pohtinut komitea sai raporttinsa valmiiksi hyvin riitaisena ja useilla eri eriävillä höystettynä. Käymme osaltamme raportin päätelmiä läpi sote-minryssä, minkä pohjalta tehdään seuraavat askelmerkit siitä, miten edetään. 

Hallituksen iltakoulussa kävimme läpi kehysriiheen valmistautumista eri ministeriryhmien osalta: mitä on tehty ja mitä loppukaudesta on vielä tehtävänä. Samalla kävimme läpi hallitusohjelmaan kirjoitetut toimintatapamuutokset, joissa julkisen hallinnon ja siihen liittyvät strategiat sekä julkisen hallinnon digitalisointihankkeet nousivat hyvin esille. Yleinen huomio oli, että vaikka korona on hankaloittanut työskentelyä ja aikaa menee yhä edelleen siitä johtuviin asioihin, on suurin osa hallitusohjelman korjauksista edennyt hyvin. Omalla porukalla kävimme läpi myös valtiovarainministerin esitystä budjettiin ja julkisen talouden suunnitelmaan. Huomattavissa oli, että tiukkaa tulee olemaan. 

Kuntavaalien siirto tarkoitti myös lainmuutosta. Ministeriöiden yhteinen näkemys oli, että on parempi tehdä väliaikainen muutos oikeusministeriön vaalilain kautta, jolloin ei ole tarvetta muuttaa kuntalakia erikseen valtuustojen alkamisajan 1.9. osalta, mutta Keva-lain muutamme. Kunta-asiat olivat esillä, kun puoluehallituksessa hyväksyttiin linjausesitys tulevaisuuden kunnasta jatkovalmistelun pohjaksi. Myös Varsinais-Suomen piirin kanssa kävimme keskustelun kunta- ja muistakin ajankohtaisista asioista.

Lisäksi osallistuin keskusteluun Pohjoismaiden neuvoston Suomen sd-ryhmän järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena oli kuntien oikeudenmukainen siirtymä ja ilmastotoimet käytännössä.

Viikonloppuna kävimme Salon tovereiden kanssa läpi kuntavaalitilannetta yleisesti ja Salon osalta.  

Julkisen puolen ICT-puolella kävimme valmistelupalaverin Pohjoismaiden ja Baltian maiden digiministereiden kokouksesta. Valtorin uuden toimitusjohtajan haku on kesken, joten viikon ohjelmassa oli myös haastattelemista. Samalla haussa on koko julki-ICT:n johtajan paikka. 

Kävimme neuvottelut arpajaislain etenemisestä sisäministeriön seurantaministereiden kesken ja omalla sd-porukalla rahapelituottoja selvittäneen ryhmän esityksistä puheenjohtajana toimineen Liikasen esitellessä raportin. Suuria muutoksia on oletettavissa, mutta niin, että vahvistamme monopolin asemaa. Kävimme omassa puolueen ministeriryhmässä ja eduskuntaryhmässä läpi kestävän kasvun ohjelmaa, joka on lähdössä komissioon. Monia hyviä hankkeita on vireillä, mutta kaikki eivät tietenkään tule ratkaistuksi tässä yhteydessä. 

Viikkoon osui myös Naistenpäivä, jonka johdosta Kotkassa järjestettiin keskustelutilaisuus verkon välityksellä johtajuudesta, perheistä ja harrastuksista. Huoli kuntavaaleihin liittyen edustavuudesta on yhä olemassa: 2017 valtuutetuksi valittiin 39% naisia, joista 31% hallitusten puheenjohtajiksi, ja nyt ehdokasasettelu näyttää monen kunnan osalta vielä huolestuttavammalta. Onneksi on vielä aikaa lisätä ehdokkaiden määrää ja toivottavasti sitä tehdään tasapainoisesti.