Arvoisat juhlavieraat, hyvät tuulivoiman ystävät

Myötätuulella on sanana ja ilmiönä positiivinen kaiku korvissamme, etenkin täällä Kotkassa hyväntuulen merikaupungissa. Tänään täällä olemme konkreettisesti luomassa myötätuulta, joka toivottavasti puhaltaa koko Kaakkois-Suomen alueelle. Niin, että tämänkaltaisia investointeja saadaan vielä lisääkin, vaikka nyt tuntuukin olevan aika lailla vastatuulta.

Voi olla perustellusti ylpeä Kotkan energian edelläkävijyydestä uusiutuvien energioiden tuotannossa. Euroopan tasolla asetettu 38 % tavoite, joka Suomessa tullaan täyttämään lähivuosina, on ollut todellisuutta täällä jo pitkään, kun uusiutuvien käyttö kattaa tietääkseni nyt jo yli 50 %. Paljon on tapahtunut sen jälkeen kun ensimmäiset tuulivoimalat Ilmari ja Ilona pystytettiin näille samoille kallioille vuonna 1999. Positiivista kehitystä halutaan jatkaa, ja siitä kertovat myös nämä nyt avattavat uudet voimalat.

Energia-asiat, ja tuulivoima sen mukana, ovat olleet näkyvästi esillä viimeisien parin vuoden aikana julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Olemme täällä ajankohtaisten asioiden äärellä, myös koko kansantaloutta ajatellen. Samaan aikaan ovat menossa kannanotot Euroopan unionin ilmasto- ja energialinjauksiin vuoteen 2030 sekä kansallisesti energia- ja ilmastolinjauksiin pitkällä aikavälillä.

Kuten tiedämme, Suomi on voimakkaasti riippuvainen sähkön tuonnista erityisesti kylmimpinä talvikuukausina. Sähkön omavaraisuus saavutetaan vasta 2020-luvulla, kun Olkiluoto 3 ja jo 2010 periaatepäätösluvat saaneet ydinvoimalaitosyksiköt ovat käynnistyneet ja uusiutuvan sähkön tuotanto on lisääntynyt suunnitellusti. Siksi ei ole mahdollista muuttaa linjauksia kesken kaiken, huomioiden myös energiainvestointien suuruuden ja pitkäkestoisuuden.

Haluamme, että Suomessa on monipuolinen sähköntuotanto, eli sähkön ja lämmön yhteistuotantona uusitutuvilla energiamuodoilla, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla, turpeella sekä ydinvoimalla. Näillä keinoin on ajateltu taattavan varmaa ja kohtuuhintaista sähköä niin teollisuudelle kuin kotitalouksillekin. Olemme asettaneet tavoitteeksi sähkön omavaraisuuden, mutta tällä hetkellä tavoitteesta puuttuu noin 20 % ja esimerkiksi viime viikolla toimme sähköä suunnilleen kahden ydinvoimalan verran. Vaikka taloudessa on ollut taantuma, on yhä sähköistyvä maailma enemmänkin lisäämässä kuin vähentämässä kulutusta tulevaisuudessa, ja taantumakin toivottavasti loppuu pian. 

Viime keväänä hallitus päivitti energia- ja ilmastostrategiansa, joka linjaa toimiamme tulevaisuudessa. Olemme sitoutuneet toimimaan sen puolesta, että ilmasto ei lämpene yli kahta astetta. Tämä tarkoittaa kansallisella tasolla sitä, että kasvihuonepäästöjä on vähennettävä 80 % vuoden -90 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii käytännössä hiilineutraalia energiatuotantoa. Tähän voidaan päästä sähkön ja lämmöntuotannon osalta korvaamalla fossiiliset polttoeineet päästöttömällä ja luopumalla mineraaliöljyn käytöstä. Tehtävä on siis varsin haasteellinen, mutta toteutettavissa.

Arvoisat juhlavieraat,

Kun energia- ja ilmastostrategia vuonna 2008 luotiin, tuulivoiman rakentamisen tavoitteeksi asetettiin kuuden terawattitunnin tuotanto vuonna 2020. Päivitetyssä strategiassa tätä rakentamista on haluttu jouduttaa kehittämällä suunnittelua ja lupamenettelyjä ja siten lupien saamista. Samalla vuoden 2025 tavoitteeksi asetettiin noin 9 TWh tuotanto.

Vaikka tuulivoiman prosentuaalinen kasvu on ollut merkittävää, on matka tavoitteiden saavuttamiseen on vielä pitkä. Viime vuonna Suomessa tuotettiin tuulivoimalla noin 0,8 TWh sähköä, mikä vastasi noin 0,9 % sähkönkulutuksesta. Tuulivoiman tuotantoa tuetaan tällä hetkellä syöttötariffijärjestelmällä, johon hyväksytyt uudet tuulivoimalaitokset saavat sähkön markkinahintaan sidottua syöttötariffia 12 vuoden ajan valtion budjetista. Maatuulivoiman osalta tuotantotuen taso on riittävä, mutta merituulivoiman osalta rahoitetaan demonstraatiohanketta lisäinvestointituen avulla. Tukiohjelmaan otetaan uusia laitoksia vuoteen 2020 asti, tai kunnes 2 500 MW:n kapasiteetti tulee täyteen, mutta jo tänä keväänä ollaan tekemässä vähäisiä muutoksia tilanteen parantamiseksi. 

Jotta tavoitteisiin päästäisiin, on monia ongelmia vielä ratkaistavana. Tuulivoiman rakentamisen esteiden purkamiseen on kiinnitetty suurta huomiota Lauri Tarastin työryhmän selvityksessä, ja sen pohjalta onkin hyvä jatkaa määrätietoisesti tuulivoimarakentamisen esteiden purkamista. Työtä on vielä paljon tehtävänä.

Tuulivoimarakentaminen kohtaa Suomessa tänä päivänä monenlaisia vaikeuksia. Toisaalta paikallisella tasolla sen hyväksyttävyys ei ole sillä tasolla millä pitäisi, ja toisaalta esteinä ovat lainsäädännön ja sitä myötä viranomaisten asettamat esteet sekä pitkittyvät lupaprosessit. Kuvaavaa oli erään toisen tuulivoimayhtiön esimerkki, jossa lupaprosessi valituksineen kesti kolme vuotta ja varsinaisen myllyn pystytys kolme päivää.

Tuulivoiman vastaisista voimista saimme Kaakkois-Suomessa vastikään tuta konkreettisesti, kun Puolustusvoimat joulukuussa sai valmiiksi ehdotuksensa Kymenlaakson alueen tuulivoiman arvioista ja tutkakompensaatiosta eli laskelman mitä maksaisivat tutkien muutokset tai uudistukset. Ehdotuksen johdosta lähes kaikki alueen tuulivoimapuistot jäävät toteutumatta. Kompensaatioesityksestä on vaikea tässä tapauksessa edes puhua, kun potentiaalisesta noin 350 turbiinin määrästä voitaisiin toteuttaa vain 69 turbiinia. Kompensaatiokustannukset turbiinia kohden nousisivat noin 500 000 euroon. Voidaan siis todeta että tuulivoimalat eivät ole näillä puolustusvoimien laskelmilla taloudellisesti toteuttamiskelpoisia.

Tämän vuoksi mahdolliset 1,4 miljardin euron investoinnit, noin 90000 htv, Kymenlaaksossa jäävät toteutumatta, samoin kuin useiden miljoonien eurojen vuosittaiset kiinteistöverot kunnille sekä satojenmiljoonien liikevaihto paikallisille yrityksille. Tilanne on valitettava ja ratkaisua toivottavasti haetaan työ- ja elinkeinoministeriön ja puolustusministeriön yhteistyönä toimijoiden sekä kaavoittajien kanssa.

Me tiedämme, että Kaakkois-Suomen rannikko olisi tuulisuuteensa vuoksi erinomainen sijoituspaikka tuulivoimaloille. Nyt alueellinen tasa-arvo ei äsken mainitussa tapauksessiden osalta, sillä esimerkiksi Raahen alueella hinta on investoivalle yhtiölle 50 000 euroa ja nyt summa Kymenlaakson osalta on 500 000 euroa.

Tuulivoiman merkittävä lisääminen vaatii asenteiden muuttumista paikallisella tasolla, muutoksia nykyisen maankäytön ja kaavoituksen suunnitteluun ja sääntelyyn sekä meluohjearvoihin ja lupamenettelyjen yhteensovittamiseen. Tämän lisäksi tuulivoiman rakentamista tulisi edistää laajempiin tuulivoimapuistoihin, joita on nyt määritelty maakuntakaavoihin. Suomessa potentiaalisia paikkoja sekä maa- ja meri-tuulivoimapuistoille olisi tehdyn tuuliatlaksenkin mukaan runsaasti, kunhan muut edellytykset saadaan hoidettua.

Hyvä juhlayleisö,

Nyt on tuulen vuoro tehdä työnsä ja tuulella käyvä tarkoittaa tässä yhteydessä vain ja ainoastaan hyvää tuulta, sekä menestystä valitulla tiellä energiaratkaisuissa.