Julkaistu Kymen Sanomissa, Kouvolan Sanomissa ja Etelä-Saimaassa 15.1.2015

Alkanut vuosi on todellinen kehityspolitiikan supervuosi.
YK:n vuosituhattavoitteiden määräaika umpeutuu vuoden loppuun mennessä. Vuodesta 2000 alkaneelle 15 vuoden jaksolle asetetuista tavoitteista suuri osa on toteutunut paljon paremmin kuin suomalaiset keskimäärin ovat huomanneetkaan (Taloustutkimus 14.1.2015).

YK:ssa on jo pari vuotta valmisteltu uutta, kaikkia maita koskevaa kestävän kehityksen asialistaa vuosiksi 2015-2030. Seuraavien 15 vuoden kestävän kehityksen tavoitteet on määrä hyväksyä New Yorkin huippukokouksessa syyskuussa.
Tässä kuussa alkavia hallitusten välisiä neuvotteluja pohjustaa YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin joulukuinen raportti, jonka nimi vapaasti suomennettuna kertoo, mistä on kyse: ”Ihmisarvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä: poistetaan köyhyys, muutetaan ihmisten elämä paremmaksi ja suojellaan maapalloa”.

Kevään aikana neuvotellaan myös kestävän kehityksen rahoituksesta. Neuvottelut huipentuvat Addis Abebassa heinäkuussa 2015 järjestettävään konferenssiin. Suomelle on tärkeää, että kestävän kehityksen rahoitus ja asiasisältö ovat samaa kokonaisuutta.

Pariisin ilmastokokouksessa marras-joulukuussa on tavoitteena kaikkia maita sitova, kunnianhimoinen ilmastosopimus. Se ei ole mikään kuluerä tai ideologiaa, vaan koko ihmiskunnan kannalta välttämätön kestävän kehityksen edellytys.
Addis Abeban, New Yorkin ja Pariisin kokousten päätökset ovat merkittävin kehityspoliittinen linjanveto vuosikymmeniin. Suomenkin tulee vaikuttaa aktiivisesti lopputulokseen.

Meidän on keskusteltava paitsi päätösten sisällöstä myös siitä, mitä vaikutuksia uusilla tavoitteilla on täällä Suomessa. Kehittyneidenkin maiden on tehtävä muutoksia kestävän kehityksen hyväksi. Tähän keskusteluun haastan kaikki suomalaiset mukaan!