Nykyisen kolmen puolueen, Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus, hallitusohjelman lause ”Kaikkien yritysten kannalta on tärkeää, että kilpailua lisätään ja julkisia palveluja avataan yritysten kilpailulle” kuvaa hyvin heidän toimintaansa. Kyse ei siis ole kansalaisten palveluiden turvaamisesta ja tehokkaammasta järjestämisestä vaan tarkoituksena on antaa verovaroin tuotettavia palveluita mahdollisimman paljon yksityisten yritysten järjestettäväksi. Työpaikkojen ja investointien lisääminen on tarpeen, mutta olisi tarpeen antaa yksityisten palveluiden toimia pääosin muilla kuin julkiseen lainmukaiseen palvelutuotantoon tarkoitetulla verorahoituksella.

Esimerkkejä julkisten tehtävien siirtämisestä markkinoiden ”armoille” on useita ja ajattelua halutaan laajentaa useille eri sektoreille. Nyt etujärjestöt ovat jopa tehneet selvityksen, jonka lopputuloksena on esitys perustuslain 124 pykälän muuttamisesta, jotta markkinoille saadaan lisää valtaa esimerkiksi avaamalla julkisen vallan käyttöä muillekin kuin viranomaisille.

Usein näissä käytetään ”keppihevosena” EU-säännöksiä, vaikka useimmissa tapauksissa tätä perustetta ei ole. Suomella on esimerkiksi sopimus, että henkilöliikennettä ei tarvitse avata kilpailulle ennen vuotta 2024, mutta Keskustan johdolla kilpailun avaaminen on päätetty tehdä jo ensi vuonna ja vielä niin, että tuleville kilpailijoille halutaan antaa käyttöön VR:n nykyistä kalustoa.

Uudessa hankintalakiesityksessä rajataan kunnallisten yhtiöiden sidosryhmätoimintaa maksimissaan 5 prosenttiin tuloksesta, joka tulee aiheuttamaan suuria ongelmia monille kunnallisille yhtiöille. Asiaa valmistellut työryhmä esitti 10 prosenttia, joka on suunnilleen nykyinen käytäntö Suomessa. EU:ssa, eli monissa muissa maissa raja on 20 prosenttia. Kysyttäessä perusteluja, miksi tässä mennään tiukempaan käytäntöön kuin muissa maissa, on ainoa vastaus se, että halutaan antaa yrityksille lisää mahdollisuuksia. Jos lakiesitys menee läpi, tulee se näkymään esimerkiksi jäte- ja ruokahuollossa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on euromääräisesti suurin yksityistämisprojekti, jonka perusteluita on vaikea ymmärtää. Suomen julkinen sektori on OECD ja Pohjoismaisessakin vertailussa yksi tehokkaimmista sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajista, jos katsotaan euroa per asiakas ja tulokset. Nyt on annettu mielikuva, että EU:n kilpailuneutraliteetin vuoksi on kaikki julkisen puolen perustason palvelut yhtiöitettävä ja sen vuoksi viranomaispäätöksiä tekemään perustettava erillinen palvelulaitos. Tämä on täysin poliittinen päätös, jossa halutaan asettaa yksityiset yritykset ”samalle viivalle” tai vähän parempaan asemaan, koska niille on luvattu joka tapauksessa osa palvelutuotannosta. Olisi enemmän kuin perusteltua, tässä suuressa myllerryksessä, antaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja tuottaminen julkiselle toimijalle, joka voi kuten nykyisinkin käyttää yksityisiä tai järjestöjä joiltakin osin täydentävinä palveluiden tuottajina. Sitä paitsi ajatus erottaa järjestäjä ja tuottaja toisistaan, on kaikissa sitä kokeilleissa paikoissa päätetty lopettaa liiallisen byrokratian ja muiden hankaluuksien vuoksi. Samalla halutaan yhtiöihin päättäjiksi vain ”hallitusammattilaisia” jolloin maakuntavaltuutetuilla ei tule olemaan mitään päätösvaltaa varsinaisessa palveluiden tuotannossa.

Ymmärrän, että linjaukset ovat Kokoomuksen perinteistä ajattelua ja Perussuomalaiset ovat mukana tässä kaikessa, mutta miten voi olla, että aiemmin julkista palvelutuotantoa puolustanut Keskusta on täysin muuttanut kantansa ja haluaa näiltä osin kurjistaa valtion ja kuntien asemaa sekä demokraattista ohjausta.