Yhtenäinen julkinen hallinto vastaa tulevaisuuden muutoksiin ja kriiseihin

Monelle on koronan myötä tullut selkeäksi, kuinka suomalainen julkinen hallinto, kattaen kunnat ja valtion toiminnot, toimii pääosin erittäin hyvin ja luotettavasti. Tätä näkemystä tukevat myös useat kansainväliset vertailut. Esimerkiksi tuoreessa Maailman talousfoorumin vertailuissa sijoituimme kärkeen yhdessä muiden Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden kanssa, kun arvioitiin ihmisten sosiaalista liikkuvuutta eli mahdollisuuksien tasa-arvoa: https://www.weforum.org/agenda/2020/01/these-are-the-10-countries-with-the-best-social-mobility

Digitaalisiin palveluihin, etätyöskentelyyn ja -opiskeluun on jouduttu mukautumaan nopeasti, tuettu yrityksiä ja kuntien järjestämiä palveluita, vaihdettu työtehtäviä, siirrytty sähköisiin kokouksiin, tuettu yksittäisiä ihmisiä hankalissa tilanteissa ja ennen kaikkea saatu pidettyä tautia aisoissa rajoituksilla, testauksella ja hoidolla. Nyt meneillään on rokotusten organisointi ja kevään ajan elämme yhä jonkin verran rajoitetusti. Tämä kaikki on hoidettu pääosin julkisen hallinnon keinoin, joko valtakunnallisilla tai alueellisilla päätöksillä, oli sitten kyse rajoituksista tai etäyhteyksien lisäämisestä. 

Julkinen hallinto tarkoittaa noin 420 000 kuntien ja 74 000 valtion työntekijää, joista suurimpia ryhmiä ovat opettajat, hoitajat ja turvallisuus eli puolustus, raja ja poliisi. Kaikkien heidän tehtävänään on turvata yhteiskunnan toimivuus ja peruspalvelut ihmisille ja yrityksille. Tätä työtä tehdään monin paikoin 24/7. Onneksi meillä riittää osaavia ja motivoituneita työntekijöitä, joiden merkitys yhteiskunnalle näkyy myös kyselyissä työntekijöiden itse kokemanaan oman työn merkityksellisyytenä.

Olemme monessa kansainvälisessä julkisen hallinnon vertailussa korkealla, joista luotettavuus, korruption vähäisyys, digitaalisuuden määrä, päätöksenteon avoimuus, oikeusvaltion periaatteet ja palveluiden saanti ovat hyviä mittareita. Nämä kaikki ovat myös asioita, joiden osalta on tehtävä töitä joka päivä. Työ yhä paremman julkisen hallinnon toimivuudeksi on kirjattu myös hallitusohjelmaan: tavoitteena ei ole vähempää kuin maailman paras julkinen hallinto. Tätä tavoitetta on lähdetty tavoittelemaan erityisesti käsittelemällä koko julkista hallintoa yhtenäisenä eli valtion ja kuntien kumppanuudella. Myös valtionhallinnon sisällä eri ministeriöiden ja virastojen yhteisen tekemisen huomiointi on tärkeää. Palveluiden käyttäjälle tärkeää on niiden sujuvuus – ei niinkään se, mikä on hallinnoiva taho. Siksi saumaton yhteistyö eri osapuolten välillä on tavoitteena. 

Nyt puoliväliriiheen valmistauduttaessa olemme hallituksena vaiheessa, jossa valmiina ovat yhteinen julkisen hallinnon strategia, hankintastrategia, avoimen hallinnon ja alueellistamisen strategia sekä kaupunkistrategia, joihin kaikkiin liittyy myös tavoitteita ja seurantaa sekä lakien valmistelua. Samalla meneillään on julkisen hallinnon digitalisointi ja sen turvallisuus, mistä on valtioneuvoston periaatepäätös viime keväältä. Alkamassa on lisäksi julkisen hallinnon johtamisen vahvistaminen, jossa pohdittavana on uudenlaisen työskentelyn johtaminen koko julkisessa hallinnossa. Kaikkien näiden vaikutukset tulevat näkymään kansalaisten, yritysten sekä työntekijöiden arjessa.

Julkisen hallinnon strategioiden tavoite on, että hallinto toimii jatkossa vielä vaikuttavammin sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan mahdollistamiseksi. Esimerkiksi hankintastrategialla pyritään siihen, että veronmaksajien rahat käytetään huolellisesti ja vastuullisesti. Se tarkoittaa sitä, että niin valtion virastoja kuin kuntia tuetaan sellaisten sopimusehtojen käyttämisessä, joilla varmistetaan esimerkiksi tuotteiden laatu ja työntekijöiden oikeuksien kunnioitus niiden valmistuksessa. Digitaalisuuden lisääminen näkyy niin, että tulevaisuudessa ympärivuorokautiset sähköiset palvelut ovat yhä useammin ensisijainen vaihtoehto saada julkista palvelua. Toisaalta lähipalveluiden saatavuutta tullaan parantamaan valtion ja kuntien virastojen yhteistyössä esimerkiksi yhteispalvelupisteiden avulla. Palveluja viedään siis yhä enemmän sinne, missä ihmiset jo liikkuvat – verkkoon ja muiden palvelujen luokse. Sama pätee myös julkisen hallinnon työhön eli työskentely onnistuu yhä useammin etänä tai vaikkapa yhteisissä työskentelypisteissä. Toisaalta on selvää, ettei kaikkia palveluja voida siirtää tai tehdä etänä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja täytyy olla saatavilla kaikkialla Suomessa ja samoin poliisin läsnäoloa tarvitaan ympäri maata.

Olemme yhdessä kumppaneina rakentamassa luotettavaa, avointa ja vahvaa yhteiskuntaa sekä samalla tehokkaampia ja vaikuttavampia toimintatapoja yhteiskunnan toimimiseksi niin kriiseissä kuin normaalioloissa tulevina vuosikymmeninä.

Kommentit

Jätä kommentti