Julkaistu Kymen Sanomissa ja Etelä-Saimaassa 18.12.2014

Yhteiskuntavastuu on yritysten vastuuta yhteiskunnallisista vaikutuksistaan. Se on perinteisesti ollut yritysten vapaaehtoista toimintaa. Omistajien ja sijoittajien yhteiskuntavastuuseen liittyvät odotukset ovat kasvaneet, ja niiden myötä asiasta on tullut yrityksille kilpailukyvyn ja riskienhallinnan väline.

Kuluttajien vaatimus yhteiskuntavastuusta liittyy ennen kaikkea globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Asiakas haluaa tietää, mitkä yritystoiminnan vaikutukset ovat, ja mitä yritys tekee välttääkseen haittoja.
Ensimmäiset kansainväliset yhteiskuntavastuun periaatteet laati OECD toimintaohjeina monikansallisille yrityksille vuonna 1976. YK julkisti yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteensa 2011. Niiden toimeenpanossa Suomi hyväksyi viidentenä maana maailmassa tänä syksynä kansallisen toimintaohjelman, joka on nyt käynnistynyt. Vastuu työstä on ulkoasiainministeriöllä ja työ- ja elinkeinoministeriöllä.

Hallitusohjelman mukaisesti yritysten hallinnollista taakkaa ei kasvateta. Niiden on helpompi noudattaa yhteisiä standardeja kuin laatia omat, ja olisi kuluttajillekin vaikea perehtyä jokaisen yrityksen erilaisiin käytäntöihin.
Valtionyhtiöissä yhteiskuntavastuuasioihin on jo kiinnitetty huomiota esimerkillisesti, mutta vielä on tehtävää. Viimeisimpänä on päätetty toteuttaa verotuksen maakohtainen raportointi ja seuraavana on tulossa ihmisoikeusnäkökulman vahvistaminen, myös alihankintaketjuissa.

Yhteiskuntavastuun näkökulma on syytä ottaa aiempaa vahvemmin mukaan myös julkisiin hankintoihin. Hankintalain uudistuksessa hyödynnetään EU:n hankintadirektiivin mahdollisuuksia laatutekijöiden ja yhteiskuntavastuun korostamiseksi. Hinta ei voi olla ainoa hankintakriteeri, vaan myös sosiaaliset näkökohdat on mahdollista ottaa huomioon.