Verotuksella on suuri merkitys tuloerojen tasaamisessa, mutta on huomioitava, että suorat kohdennetut tuet pienituloisimmille toimivat tässä parhaiten. Nykyhallituksen aikana on tehty näistä molempia, ja vaikka yleinen lama vaivaa Euroopan rahoituskriisin vuoksi, on Suomessa pystytty tasoittamaan tuloeroja. Jo hallituskauden alussa tehtiin päätös perusturvan korotuksesta. Tämän jälkeen on helpotettu pienituloisten asemaa perusvähennyksen sekä työtulovähennyksen korotuksilla. Samanaikaisesti on suurempituloisten päässä lisätty uusi, yli 100 000 euroa ansaitsevien veroluokka eli ns. solidaarisuusvero. Joulukuussa tehtiin taulukkokorotukset työllisyys- ja kasvusopimuksen (entinen Tupo) mukaisesti, kaikille muille paitsi eniten ansaitseville. Samanaikaisesti on pääomaverotukseen tehty korotus ja luotu kaksi eri tasoa, joista 32 % maksavien tulorajaa alennettiin juuri 40 000 euroon ensi vuoden alusta. Samalla kaikki osinkotulot tulevat veronalaisiksi. Muutoksia on vielä tehtävä, jotta normaalien palkkatulojen muuttaminen pääomatuloksi ei kannata. Työ jatkuu, mutta verrattuna edelliseen hallitukseen, työtä tehdään toiseen suuntaan

Toisaalta hallitusneuvotteluissa sovitun 50/50 periaatteen mukaisesti sopeutusta on tehtävä tasaisesti kuluja karsimalla sekä tuloja – lähinnä veroja – lisäämällä. Tästä syystä on arvonlisäveroon tehty prosentin korotus ja mm alkoholi-, tupakka- ja makeisveroja on korotettu.

Veronmaksajien keskusliiton tuloksissa palkkatulovertailussa Euroopan maissa näkyy hyvin linja verojen maksamisesta veronmaksukyvyn mukaan. Raportin tiivistelmästä on luettavissa, että

pienten palkkojen verotus on Suomessa hieman kevyempää kuin Euroopassa keskimäärin, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu muita maita kireämmäksi. Yhteenvedon muita huomioita ovat mm. se, että paremmin palkatun työn ja lisätulojen hankkiminen ei ole Suomessa verotuksellisesti kannustavaa – marginaaliverot ovat ankarat jo matalilla palkkatasoilla. Toisaalta on tarpeellinen huomio, että Euroopan velkakriisistä huolimatta työn verotus on pysynyt useimmissa Euroopan maissa ennallaan ja monessa maassa muita veroja on kuitenkin kiristetty ja valtaosa kiristyksistä on kohdistunut kulutusveroihin.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on esittänyt, että kaikkien verotukien vaikutukset tulisi arvioida. Näin saataisi nykyistä parempi kuva kokonaisuudesta, niin tulonjakoon vaikuttavista veroista kuin toisaalta myös yritysten verovähennysten vaikutuksista työllistämiseen ja investointeihin. Kokonaisarviointiin on tarvetta, sillä yksittäisten verojen vaikutukset niin tulonjakoon kuin työllistämiseen ovat usein hankalia ainakin poliittisesti. Yksinkertaisuus olisi tarpeen myös verotuksessa.