Verotuksella lisää aktiivista yrittäjyyttä ja tasa-arvoa

Tänään tiistaina lähetekeskustelussa olevassa valtionneuvoston antamassa esityksessä veromuutoksista on kyse yritysten aktiivisen toiminnan verotuksen alentamisesta ja pelkän omistamisen ja pääomien keräämisen lisäverotuksesta. Valtion runsas kädenojennus, 870 miljoonaa euroa yhteisöveron alennuksena yrityksille, tuottaa toivottavasti pikaisesti hyvää yhteiskunnalle uusien investointien ja työpaikkojen lisäämisenä. Tässä kuten muissakin veromuutoksissa on seurattava tarkasti sen tuomat vaikutukset.

Verotuksen oikeudenmukaisuutta tulee lisätä rajaamalla kannattavuutta muuntaa normaali palkkatyö pääomatuloksi. Pääomatuloveroon on tehty muutoksia jo tällä hallituskaudella kaksitasoisuuden ja alarajan osalta, nyt linja jatkuu niin että 32 % verotus alkaa jo 40 000 euron kohdalla, nykyisen 50 000 euron sijaan. Myös osinkoverotukseen tulee kiristyksiä niin yhteisöjen välille kuin luonnollisille henkilöillekin, jotta nykyistä useampi maksaisi veroja osinkotuloistaan. Vielä on kesken mm. osuuskuntien verotuksen muutokset, joilla ero osakeyhtiöihin ei muodostu kohtuuttomaksi. 

Linja alemmasta yhtenäisestä verokannasta edellyttää moninaisten “reikien” paikkaamista. Tämä tarkoittaa nyt jo joidenkin vähennysten poistamista tai rajaamista. Kokonaan esitetään poistettavaksi edustusmenojen verovähennys, joka on nyt 50 % ja samalla muutetaan korkomenojen vähennysmahdollisuus 30 %:sta 25 %:iin. Viime syksynä tehty tutkimus- ja kehitystoiminnan lisävähennys ja tuotannollisten investointien korotettujen poistojen mahdollisuus rajataan vuoden 2014 loppuun. Eli ensi vuosi mennään vielä näiltä osin sekä yhteisöveron alennetulla kannalla että ylimääräisillä vähennyksillä.

Verotuksen tasa-arvoa edistetään perusvähennyksen nostolla, joka on jo toinen tämän hallituksen aikana sekä työtulovähennyksen nostolla. Samoin jo aiemmin annetussa esityksessä “tupo”- sopimukseen liittyen tehtiin taulukkokorotukset, lukuun ottamatta ylintä tuloluokkaa. Lisäksi pitää muistaa, että jo hallituskauden alussa luotiin ns. solidaarisuusvero yli 100 000 euroa ansaitseville.

Verotuksella on siis mahdollisuus edistää tasa-arvoa niin, että veroja maksetaan aiempaa enemmän veronmaksukyvyn mukaan ja samalla huolehditaan kansalaisten ostovoimasta.    

Kommentit

  1. Tätä ei tarvitse julkaista! Kysyisinkin kuinka yhteisöveron alentaminen edesauttaa tasa-arvoa?? Suuret yritykset saavat huomattavaa veroetua, ja tällähän tehdään Suomesta lähes veroparatiisi.. Ymmärtäisin jos otsikko olisi, että näin haetaan lisää kilpailuvoimaa ja houkuttelevuutta Suomelle yritysten näkökulmasta, mutta jos puhutaan tasa-arvosta, niin nyt ollaan kyllä kaukana ja kovaa. Isot yritykset joita pääomaveron nostolla ei ole mitään tekemistä hyötyvät tästä veroalesta kaikista eniten. Pienyrittäjät jotka voisivat edes vähän hyötyä osinkojen nostosta (huomioon ottaen yrittäjän riski) joutuvat taas sitten kylmän pääomaveron kouriin.

    Hyi hyi!!! Tietääköhän Sirpa itsekkään mitä tänne kirjoittelee???!!!

  2. Vaalitaistossa kirjoittaja sanoi jyrkän ein hänen mukaansa Kokomuksen ajamalle tasaverokehitykselle ja demarit moittivat porvarihallituksen muka rikkaita suosinutta tuloveroasteikon kautta linjan tapahtunutta kevennystä. Tämä kun ei edistä tasa-arvoa.
    Nyt demareiden mainostama kädenjälki verotuksessa näkyy kuitenkin nimenomaan kulutusverojen korotuksena erityisesti kohdistuen ruokaan, lääkkeisiin ja asumiseen. Tuloveroasteikkohan pidettiin pääosin voimassa. Seurauksena on juuri ostovoiman painuminen miinukselle ja mm. ruokaan kohdistuvan verotuksen vuoksi syömme lähes Euroopan kalleinta ruokaa. (ruuan alv +7,7%, lääkkeet +11%, varainsiirtoverovero +25%, sähkövero jne)
    Kirjoituksen viimeinen kappale on ihan totta, mutta tällä toteutetulla verotuksella on tehty juuri päinvastoin.

  3. Hei
    Tasa-arvo on toteutunut ja lisääntyy vaikkakin pienin askelin myös uusilla veroratkaisuilla. Tähän ovat vaikuttaneet pääomaverotuksen prosenttien korotus ja tekeminen kaksitasoiseksi sekä korkeamman prosentian alarajan lasku jo toista kertaa.
    Taulukoissa tehtiin työllisyys ja kasvusopimuksen mukaan 1.5% korotukset kaikkiin muihin paitsi ylimpään veroluokkaan ja samalla helpotettiin pienituläoisimpien tilannetta jo toiseen kertaan tehdyllä perustulovähennyksellä sekä työtulovähennyksen korotuksella.
    Suomessa on voitu todentaa tuloerojen kaventuneen (kyseessä sama laskentamalli jota käytetty jo pitkään) ja tässä verotus on ollut merkittävänä tekijänä.
    Yrityksiin liittyen yhteisövero koskettaa kaikkia ja tavoitteena on saada lisää työpaikkoja ja onvestointeja
    T. Sirpa

Jätä kommentti