Kun me suomalaiset puhumme sekä kotona että ulkomailla kansainvälisen verokilpailun hillitsemisen puolesta, on Suomen toimittava kuten opettaa. Olisi siis toivottavaa, ettemme omalla toimillamme lisää valtioiden välistä verokilpailua. Tästä on hyvä tai paremminkin huono esimerkki on kansainvälisten korkomenojen vähennysoikeus, joka on mahdollista esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa.
Ruotsissa Carema- niminen hoiva-alan yritys on lainannut veroparatiisissa toimivalta emoyhtiöltään Ambealta rahaa korkealla korolla. Ruotsin laki mahdollistaa näiden korkojen rajoittamattoman vähentämisen verotuksessa. Lopputulos on se, että yhtiö maksaa veroja huomattavasti vähemmän kuin sen pitäisi, koska emoyhtiöltä lainatun pääoman korkeat korot ovat vähentäneet verokertymää. Ruotsalaiset ovat arvioineet, että Carema- tapauksessa valtiolta jää saamatta noin sadan miljoonan euron verotulot. Ruotsalaisen talouslehti DI:n mukaan Careman emoyhtiö ei maksa ollenkaan veroja.
Emoyhtiö Ambea sattuu olemaan myös suomalaisen Mehiläiset omistaja. Mehiläisen viime vuoden liikevoitto oli 34,6 miljoonaa euroa. Konserniavusta Ambealle se maksoi 36 miljoonaa euroa, mikä tilitti ne edelleen osakkeen omistajilleen. Veroja Mehiläinen maksoi Suomeen 365 000 euroa, eli hieman yli kymmenen prosenttia voitoistaan.
Huomiota on siis kiinnittänyt se, että Suomen yhteiskunnan tukea nauttivien hoito ja hoiva-alan yritysten maksamat verot ovat epäilyttävän pieniä yhtiön liikevoittoon verrattuna. On yleisen oikeustajun vastaista, jos julkista tukea saava yritys vähentää tietoisesti maksamiaan veroja verosuunnittelun avulla jakaakseen lisää tuloja osakkeenomistajille. Kela rahoittaa terveysalan yksityisiä yrityksiä välillisesti tukemalla kansalaisia hoitomaksuissa.
Ruotsin tapaus on varoittava esimerkki siitä, mihin yksityistämisvimma voi pahimmillaan johtaa. On palautettava mieleen kuntien kiinnostus yksityisiä terveyspalveluja kohtaan, mikä on johtunut lääkäreiden puutteesta ja säästötarpeista. Kunnat yksityistävät siis pakon edessä. Yksityistäminen on näyttänyt hyvältä lyhyellä aikavälillä, mutta on nyt tutkimusten mukaan usein osoittautunut kuntalaisen kannalta huonoksi ratkaisuksi. Monessa tapauksista kuntalainen maksaa yksityistämisen hinnan kasvavana verotuksena ja heikentyneinä peruspalveluina.
On huolehdittava siitä, että minkään kunnan ei tarvitse yksityistää terveyspalveluitaan. Yksityistämiseen ei ole syytä, jos kunta kykenee järjestämään terveydenhuollon itse. Kunnan elinvoimaisuus edellyttää suotuista elinkeinorakennetta, mikä voi vaatia kuntaliitoksia. Se on mielestäni kohtuullinen hinta kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta.
Sirpa Paatero
Kansanedustaja
Kommentit
On tietysti järkevää että konserniavustuksella ei viedä voittovaroja kansainvälisiin veroparatiiseihin.
Kirjoitus lähtee kuitenkin purkamaan koko ongelmaa väärästä päästä. Julkishallinnon pitäisi olla vahva toimija terveysplavelujen kysynnän ja kilpailun luojana ja saada aikaan markkina jossa useat yksityiset yritykset voisivat tarjota palveluja ja tuottaa tehokkaasti laadukkaita erikoissairaanhoidon palveluja. Tämä on mahdollista luoda jos saadaan oikeat ihmiset hankintapuolelle joilla on kokemusta hankintatoimesta ja kilpailuttamisesta niin että riskit siirretään tuotajille.
Tyypillistä on tässä kirjoituksessa tuo suuri huoli voittojen siirrosta pois Suomesta, samalla sossut ovat korottamassa verotusta sekä yritysten että kansalaisten palkkatulojen osalta. Kaikki korotukset lisäävät verokeinottelun kiinnostavuutta. Toisaalta sossurintamassa ei ollenkaan harmitella niitä paljon isompia miljoonia jotka palavat joka päivä todella tehottomassa sairaalahallinossa ja kuntayhtymissä, joista kukaan ei ota selvää miksi ne on luotu ja miten niistä voisi siirtyä suurempiin yksiköhin ja miten byrokratian voisi korvata tilaaja – tuottaja mallilla ja saada hallinto pois ja lisää ihmisiä tuotantopuolelle.
Edelliseen kommenttiin liittyvät tulevan kuntavaalin ydinpiirteet. ”Stadin kundi” luottaa siihen, että kunhan hallinto vain saadaan pois, niin ”saadaan lisää ihmisiä tuotantopuolelle”. Aivan toiselta alalta on varoittava esimerkki hallinnonuudistuksesta, jota propagoitiin läpi juuri tälla ajatuksella; poliisihallinnon uudistus. Helsingin Sanomien omasta selvityksestä voimme lukea miten kenttätyö on parantunut jatkuvien uudistusten seurauksena. Missä on päätetty että kunta on firma, joka jakaa alihankkijoille bisnesmahdollisuuksia? Onko sitä mahdollisesti mietitty mitä tapahtuu, jos julkisesta terveydenhoidosta tulee vain tulottomien ja maahanmuuttajien palvelulaitos ja muut yhteiskunnan jäsenet alkavat maksamaan korkeita vakuutusmaksuja saadakseen ”tehokkaasti ja laadukkaasti” hoidettuja palveluita? Mistä on syntynyt käsitys että julkisella sektorilla sairaanhoito olisi jotenkin huonoa? Uskotaanko laajasti että hinnat pysyvät vakuutuksissa samoina jos yksityistäminen jatkuu? Lääkärikunta on pystynyt sanelemaan julkista terveydenhoitoa jo pitkään omilla vaatimuksillaan. Lääkärit saavat oman kalliin koulutuksensa ilmaiseksi. Ollaanko valmiita siihen, että jatkossa tutkinnosta tulee maksaa käypä hinta? Tämän blogin ylläpitäjäpuolueen ja muidenkin puolueiden tulisi seuraavissa vaaleissa avoimesti käydä lävitse sitä mihin suuntaan elämänmuotoamme ollaan muokkaamassa. Savuverhoja ja silmänkääntötemppuja tulisi nyt välttää, sillä voittaisi ääniä rutkasti jatkossa. Kahdet vaalit on jo käyty kaikesta muusta paitsi siitä mistä pitäisi. Seuraavaksi päätetään siitä onko hyvinvointivaltio olemassa, onko se arvo itsessään ja pitääkö hyvä astia todella rikkoa? Pelkkä pinnallinen keskustelu veroprosenteista, palveluevoluutiosta, tehokkuudesta ja ”valinnanvapaudesta” ei käy. Tällaiset kliseet tulee avata ja kertoa mitä mikäkin vaihtoehto tarkoittaa tulevaisuuden kannalta.
Hei
Muutama huomio. Ensimmäisenä on korjattava käsitys että sosiaalidemokraatit olisivat korottamassa tuloverotusta. Pääomaverotukseen tehtiin korotus ja kaksi tasoa.
Toisena Suomalainen terveydenhuolto tarvitsee uudistusta mutta on OECD vertailussa yksi tehokkaimmista. Miettiä täytyy enemminkin miten hyvä julkinen terveydenhuolto olisi jos siinä olisi käytössä miljardi joka nyt jaetaan sairausvakuutusmaksuina yksityisille terveydenhuoltoyrityksille.
Sirpa Paatero