Ulkomaalaislakien muutoksissa kaiken lähtökohtana on oltava, että hädässä olevia ihmisiä on autettava. Tähän meitä velvoittaa inhimillisyys mutta myös ihmisoikeuksien sopimus ja muut kansainväliset sopimukset. Olemme tässä kuten monessa muussakin asiassa pitäneet vertailuryhmänä muita pohjoismaita. Useat muutokset ovat johtuneet suoraan EU-direktiivien muutoksista, jotka on otettu Suomessa käyttöön. Pitää aina myös muistaa, että ulkomaalaislaki koskettaa kaikkia Suomeen muuttaneita oli alkuperäinen syy työpaikka, opiskelu tai turvapaikan tarve.

Kahdella edellisellä kaudella on tehty periaatteelliset linjaukset monista asioista. Tällaisia ovat muun muassa se, että hakemus perheenyhdistämisestä on jätettävä lähtömaassa perheen toimesta. Määritelty on myös toimeentulon edellytyksien käyttöönotto sekä rikoksia tehneiden karkottaminen, jos kotimaan tilanne voidaan katsoa turvalliseksi.

Kevään aikana on tehty useita muutoksia lisää, jotka liittyvät esimerkiksi oikeuskäsittelyyn, maksimin määrittelyyn käsittelyajoissa sekä toissijaisuuden perusteen laajentamiseen oleskelulupaa haettaessa. Tehtäviä on myös siirretty poliisilta ja rajavalvonnasta maahanmuuttovirastolle.

Nyt akuuttina asiana ovat tulossa olevat muutokset perheenyhdistämislainsäädäntöön. Huomioitava on ehdottomasti inhimillinen näkökulma. Samoin käytännön realismi, muiden maiden käytännöt, kotoutumisen edistäminen ja mahdolliset ongelmat esimerkiksi valitusten lisääntyessä. Demareiden ryhmä on nostanut jo lähetekeskustelussa esiin kolme kohtaa, joihin on puututtava. Näitä ovat parempi lasten eli alaikäisten asema, kolmen kuukauden määräajan pidentäminen ja turvatun toimeentulon määrän kohtuullistaminen.

Olemme esittäneet, että toimeentuloedellytys ei koskisi alaikäisiä. Tuskin kukaan suomalainenkaan lapsi pystyisi elättämään perhettään. Sen sijaan jokainen lapsi tarvitsee lastenoikeuksien sopimuksenkin mukaan vanhemmat.

Toinen muutosesitys on, että perheenyhdistämistä saisi hakea ilman toimeentuloedellytystä yhdeksän kuukautta. EU-direktiivi määrää minimiksi kolme kuukautta ja tämä on hallituksen esitys. Suomen lähetystöverkko on kuitenkin maailmalla niin hajallaan ja täystyöllistetty, että hakemuksia ei ehditä kunnolla saada toimitettua tai käsitellä kolmen kuukauden määräajassa.

Kolmantena asiana on kysymys turvatun ja riittävän toimeentulon määrästä. Summia ja perusteita ei ole laissa. Tähän asti on käytetty Maahanmuuttoviraston ohjeistusta, joka pohjautuu STM:n ja THL:n tukiin. Lakiesityksessä hyvää on se, että perusteet saadaan lakiin tai ainakin asetukseen. Rajaa tulisi kuitenkin kohtuullistaa ja SDP:n esitys on, että rajana käytettäisiin Ruotsin mallin mukaisesti ulosottolainsäädännön suojaosaan. Se on alempi kuin nykyiset tulorajat harkinnanvaraisessa ohjeistuksessa. Tarkennuksia tarvittaisiin myös siihen, miten tulkitaan perusteita, joilla voidaan poiketa toimeentulon määrästä.

Nämä ovat tämänhetkiset isot kysymykset. Oletettavaa on, että uudistuksia on tulossa lisää, kun tilanteet muuttuvat sekä Euroopassa että kotimaassa. Eikä ulkomaalaislaki ole näistä ainoa, vaan uusimista on tulossa Schengen- ja Dublin-sopimuksiin sekä rajatarkastuksiin. Taakanjako eri maiden kesken EU:ssa on myös kesken. Yksi tärkeimmistä kokonaisuuksista on myös kotouttaminen, joka on entistä ajankohtaisempaa monissa kunnissa.