Työttömyys on hankala asia sekä ihmisille joita se kohtaa, mutta myös ympäröivälle yhteiskunnalle verotulojen pienentymisenä sekä palveluiden tarpeen kasvuna. Ihmiset, jotka ovat pidempään työttömiä kuvaavat olotilaansa turhautuneeksi ja ikävystyttäväksi, jopa noloksi, joskin tästä onneksi ollaan pääsemässä eroon kun irtisanomiset voivat tätä nykyä sattua kenen kohdalle tahansa.

Tarinoita työttömyydestä meillä riittää myös omalta alueeltani. Kotkan työttömyysprosentti on 19.3 %. Onneksi tilanne on hyvin erilainen esim. nuorten kohdalla, joilla työttömyyden kesto keskimäärin on 11 viikkoa kun taas vastaavasti pitkäaikaistyöttömillä yli 80 viikkoa. Tämä tilanne ei ole vain kotimainen ongelma, sillä Euroopassa pelkästään nuoria on yli 5 miljoonaa vailla työtä, jonka vuoksi riski on olemassa jo muuhun radikalisoitumiseen, mellakoihin, maastamuuttoon ym. 90-luvun lamasta opiksi on otettava ja toimia on lisättävä. Näin on myös tehty, sillä 90-lamassa työttömäksi jääneiden työllisyysaste on jäänyt pysyvästi alhaisemmaksi ja siihen meillä ei ole varaa.

Tarvitaan toimia työpaikkojen luomiseksi ja työttömyyden hoitoon. Yritysten toimintaedellytysten ja palkkaamisen helpottamiseksi keinoja ovat mm. yhteisöveron alennus ja kelamaksun poisto, tai toisaalta 700 euron Sanssikortti ja oppisopimuskorvausten korotus. Tukijärjestelmiä (mm. finpro, finnvera, tesi ja tekes) on rukattu enemmän pk-sektoria ja vientiä tukemaan, lisättynä nyt viimeksi kehyksessä celantechin ja biotalouden painotuksilla. On yritetty helpottaa rahoituksen saantia ja on luvattu, että uusia rasitteita teollisuudelle ei tule. Elvyttävinä toimina valtio käynnistää joitakin omia hankkeita esim. pisararata ja stadion. Irtisanomiset jatkuvat, vaikka orastavan kasvun viestien toivotaan muuttavan ne edes lomautuksiksi.

Työttömän palveluiden osalta on uudistettu työvoiman hallinnon palveluita eli TE-toimistoja ja käynnistetty nuorten yhteiskuntatakuu, jonka mukainen suunnitelma on tehty jo 92,3 %:lle työtä vailla olevista nuorista. Samalla on käynnistetty pitkäaikaistyöttömien kuntakokeilu, josta erilaisia kokemuksia on jo saatu ympäri maata. Työttömän kokonaisvaltaisemmaksi tueksi ja arviointimahdollisuudeksi on perustettu työvoiman palvelukeskuksia joissa mukana ovat kunta ja valtiolta TE-toimisto ja Kela. Ensi vuoden alusta kaikki yli 300 päivää työttömänä olleet tulevat myös kuntien vastuulle, joka pakottaa kunnat miettimään suhtautumisensa työttömyyteen uusiksi, samoin kuin kävi nuorisotakuun kohdalla. Työn vastaanottamisen osalta on tehty aiempaa paremmat suojaosat asumistukeen ja työttömyysturvaan, niin että lyhytaikaisetkin työjaksot oikeasti hyödyttävät työntekijää.

Kesän hallitusohjelmaneuvottelujen aiheena tulee aivan varmasti olemaan myös työllisyys ja kasvupanostuksien jatkaminen, katsotaan millä summilla.