Työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista puhutaan paljon työurakeskustelun yhteydessä. Sen yhteydessä on huomattava, että suurin osa Suomen työntekijöistä ei harrasta liikuntaa tarpeeksi, ja erityisesti tämä koskee istumatyötä tekeviä. Tilastot osoittavat, että vapaa-ajan liikunnan yleistyessä työn kautta saatavan liikunnan määrä on vähentynyt voimakkaasti viimeisen kolmenkymmen vuoden aikana. Tarkemmin katsottaessa fyysinen hyvinvointi on voimakkaasti polarisoitunutta, eli osa kansasta on todellisia ”urheiluhulluja” toisten jättäytyessä kokonaan liikunnalliset toiminnan ulkopuolelle.

On ilmeistä, että ruumiinkunto vaikuttaa suoraan henkiseen hyvinvointiin. Nykyisin syy työhyvinvoinnin rapautumiseen ovat mielenterveysongelmat, jotka ovat huolestuttavasti kasvaneet liikuntaelin sairauksien ja sydän- ja verisuonitautien ohi suurimmaksi työkyvyttömyyden aiheuttajaksi. Liikkumattomuuden seuraukset maksavat yksin diabeteksen osalta vuosittain 700 miljoonaa euroa ja työhyvinvoinnin alentumisesta johtuvien työtuntien menetyksistä johtuvien kustannusten arvioidaan nousevan useisiin miljardeihin euroihin.

Työhyvinvointiin käytetään keskimäärin 861 euroa työntekijää kohden. Tästä summasta työpaikkaliikuntaan kuluu 67 euroa, mikä on verraten pieni summa esimerkiksi työterveyshuollon kuluihin nähden, mikä on 293 euroa henkilöä kohti. Työhyvinvoinnin painopiste on siis vahvasti liikkumattomuuden seurauksien hoidossa, ei ennaltaehkäisevässä liikunnassa. Nyt asiaan on kiinnitetty huomiota sekä työministeriön työelämän kehittämisstrategiassa että työmarkkinajärjestöjen yhteisesti sopimissa työelämän laatua parantavissa toimenpide-esityksissä.

Työyhteisöliikunnan lisäämiseksi on ollut joitakin hankkeita, joiden pohjalta voi tehdä johtopäätöksiä. Esimerkiksi työmarkkinakeskus- ja liikuntajärjestöjen sekä kolmen ministeriön järjestämässä Työyhteisöliikunta 2010- hankkeessa havaittiin, että liikunnallisen elämäntavan edistäminen työpaikalla on mahdollista, mutta projektin loputtua vastuu liikunnan jatkamisesta jää työntekijän omalle vastuulle.  Työyhteisöliikunnan jatkuvuuden mahdollistamiseksi ehdotus on liikunnan lisääminen työterveys- ja työturvallisuussuunnitelmiin tai niiden rinnalle.