Hyvät toverit,

Otsikossani lukee tulevaisuuden kunta ja on hienoa saada pohtia tätä yhdessä tänään ja samaa pohdintaa olemme tekemässä laajemmin puolueen sisällä sekä valtion tasolla. Lähtökohdan tulee olla, että kunta olemme ME eli kaikki ihmiset, jotka asumme kunnissa, muodostamme omalta osaltamme kunnan päätöksenteon, palvelut, osallisuuden. On itsensä ulkoistamista, jos ajatus on, että kunta tai samalla tavalla valtio on joku jossakin, johon ei voi vaikuttaa, jossa ei olla itse mukana.

Erityisesti nyt koronan aikana olemme huomanneet kuntien toiminnan merkityksen. Vahva yhteiskunta on sellainen, jossa kunnat monien käytännön palvelujen toteuttajana ovat osoittaneet vastuunsa. Olemme selvinneet varsin hyvin, mutta yhä on tehtävä toimia ja näissä kuntien ja kuntayhtymien vastuulla ovat testit, rokotukset, sairastuneiden hoito sekä koulujen, päiväkotien ja harrastuspaikkojen terveysturvallisuudesta huolehtiminen. Näiden kokemusten jälkeen voimme arvioida kuntien tulevia haasteita ja sitä, miten voimme tulevaisuudessa varautua vastaaviin yllättäviin tilanteisiin.

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on siirtynyt kesäkuuhun. Emme tiedä millaisissa oloissa silloin elämme, mutta tavoitteena ja toivottavana tilanteena on se, että maanantaina alkava sulkutila tuo meille helpotusta ja rokotukset ja kausivaihtelu mahdollistavat vaalien läpiviennin turvallisesti. Kunnat ovat tehneet yhdessä oikeusministeriön ja THL:n kanssa jo nyt ison työn terveysturvallisen äänestyksen aikaan saamiseksi. Pystymme yhdessä ratkaisemaan tämänkin haasteen ja takaamaan demokraattisen vallan vaihdon kunnissa.

Käymme vaaleja poikkeuksellisissa oloissa, minkä johdosta puhumme tänään täältä studiolta vain muutaman ihmisen voimin. Te kuuntelette kukin eri paikoista. Toivon, että teillä jokaisella on kuitenkin mahdollisuus tehdä vaalityötä myös näinä etäaikoina yhdessä muiden kanssa. Järjestäkää keskusteluja ja esittäytykää paikallisissa sosiaalisen median ryhmissä porukalla, vaikka olisitte eri koneilla. Ehdokkaana jokainen toimii itsenäisesti, mutta osana joukkuetta. SDP on menestynyt aina parhaiten, kun se on toiminut yhdessä ja rohkeimmin. Meidän on jaksettava näkyä ja puhua hyvistä tavoitteistamme erilaisissa paikoissa ja tavoilla, mihin emme olleet vielä jokin aika sitten tottuneet.

Kuntavaaleissa ratkaistaan Suomen suunta kaikissa kunnissa. Kunnilla on vahva itsehallinto, ja valtion toimesta kuntien tehtävistä säädetään pääasiassa vain tavoitteiden tasolla. Kunnat päättävät itse, miten ne palvelut järjestävät ja tuottavat. Kunnan oman työn organisointi tai ostopalveluiden ehdot ovat asioita, joissa kuntapäättäjä pääsee vaikuttamaan oman kunnan asioihin.

Kunnassa on järjestettävä palvelut kaikille kuntalaisille tasa-arvoisesti. Kuntavaaleissa päätetään merkittävistä asioista, sillä kunnan tehtävät liittyvät ihmisten arjen, terveyden ja oppimisen kannalta keskeisiin asioihin. Me demarit haluamme järjestää palvelut kaikissa kunnissa laadukkaasti, saavutettavina ja myös kustannustehokkaasti.

Kuntien itsehallinto perustuu asukkaiden itsehallintoon ja se on vahva pohja sille, että kuntalaisten ääntä kuullaan niin vaaleissa, kuin vaalien välillä. Kuntalaissa määrätään kuntalaisten kuulemisen velvoitteesta ja kaikkien kunnassa vakituisesti asuvien tai omaisuutta hallitsevien oikeudesta tehdä aloitteita. Aloitteet on käsiteltävä kohtuullisessa ajassa.

Kuntalaisilla on oikeus valita itse ne henkilöt, jotka päättävät perusoikeuksien kannalta keskeisistä palveluista omassa kunnassa. Tähän liittyy myös se, että tuleville hyvinvointialueille tulee suorat vaalit. Kuntayhtymä on ollut monella tapaa hyvä keino järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut isommilla hartioilla, mutta päätöksenteko on perustunut puolueiden välisiin sopimuksiin, ei suoraan kuntalaisten valitsemiin päättäjiin. Kunnille on jäänyt joskus vain maksajan rooli.

Kuntalaisten ja tulevaisuudessa hyvinvointialueen asukkaiden kuuleminen on lakisääteinen velvoite, mutta aito kuunteleminen on ennen kaikkea sellaista politiikkaa, jonka takana on helppo olla ja joka tuo myös parhaan tuloksen kunnissa.

Kuntien rahoituksesta valtaosa tulee kuntien omien verotulojen kautta, joista kuntavero on suurin. Kunnat saavat lisäksi osuuden yhteisöverosta ja valtionosuuksia sekä toimintatuloja. Valtionosuusjärjestelmän periaate on turvata palvelujen järjestäminen kaikkialla Suomessa. Kunnat rahoittavat kuitenkin palveluista pääasiassa valtaosan itse. Kunnan omalla elinvoimalla on siis aivan ratkaiseva merkitys.

Mitä kunnan elinvoima sitten on? Kunnassa olevien yritysten ja toimialojen monipuolisuus on paras tae säilyttää kunnan elinvoima kaikissa suhdanteissa ja muutostilanteissa. Kunta voi tarjota yritysmyönteisen ilmapiirin kaavoituksen, tukipalvelujen ja innovatiivisten ideoiden sekä tukien avulla. Tukena olevat kehittämisyhtiöt ja esimerkiksi yrityspuistot voivat olla välineitä, jolla kannustetaan useampia yrityksiä sijoittumaan kunnan alueelle. Toimeliaisuus luo aina lisää työtä ja elinvoimaa.

Kunta on riippuvainen osaavan työvoiman saatavuudesta niin omiin töihin julkiselle sektorille, kuin yksityiselle sektorille. Kunnan tarjoamat asumisen ja elämisen ratkaisut auttavat, ja palvelujen on oltava kunnossa. Kunnan myönteinen työilmapiiri ja hyvä johtaminen auttavat siinä, että kunta saa eri alojen ammattilaisia töihin ja ennen kaikkea pysymään töissä kunnassa pitkään. Meillä on kunnissa ja kuntayhtymissä yhteensä yli 420 000 työntekijää ja palveluiden tarpeen kasvaessa on haaste saada työntekijät jaksamaan ja uusia tekijöitä hakeutumaan, useimpien kokemana merkitykselliseen työhön.

Henkilöstöjohtaminen kuuluu työpaikoille kunnissakin, mutta henkilöstöasiat, esimerkiksi palkitseminen, on myös kuntapäättäjien käsissä. Toimialojen organisointi kunnissa tehdään yhteisillä päätöksillä, joten kuntapäättäjien osaaminen ja kiinnostus henkilöstöasioista on yksi elinvoimaa lisäävä tekijä kunnissa.

Kuntien elinvoimaisuutta lisäävät myös hyvät verkkoyhteydet ja digitaalisten palvelujen hyödyntäminen. Kuntien yhteiset palvelupisteet valtion kanssa ovat yksi mahdollisuus säilyttää palveluja omassa kunnassa. Kunnat ja valtio tulee nähdä saman julkisen sektorin kumppaneina, ei toisilleen vieraina toimijoina. Kaikki uudenlainen ajattelu on tervetullutta kuntapäättäjien toimesta seuraavalla valtuustokaudella, johon lähdetään poikkeuksellisten olojen ja uusien toimintatapojen myötä.

Kunnilla on omien kuntalaisten palveluiden järjestämisen lisäksi myös suurempaa vastuuta koko yhteiskunnan toiminnasta. Kunnat ja kaupungit ovat ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta aivan keskeisessä asemassa. Kunnat päättävät kaavoituksesta, omien energiayhtiöiden omistajaohjauksesta ja energiaratkaisuista, sekä liikenteestä. Päästöjen vähentäminen tapahtuu parhaiten tiivistä rakentamalla ja vehreyttä säilyttämällä. Julkista liikennettä on lisättävä kaikkialla, missä se on mahdollista. Kuntien konsernien yhteinen kiinteistömäärä on n. 5 miljoonaa neliötä, joten sillä on aikamoinen merkitys millä keinoin nämä lämmitetään.

Samoin vastuu esimerkiksi julkisten hankintojen kautta, joita kuntasektori tekee vuosittain n. 30 miljardilla eurolla. Hankinnat on hyvä mieltää mahdollisuudeksi vaikuttaa niin työllisyyteen, ihmisoikeuksiin, ympäristöön kuin moniin muihin, kun määritellään kriteereitä. Olemme sitoutuneet kaikessa toiminnassa arvioimaan niiden vaikutukset sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti, mikä on hyvä lähtökohta myös kuntien osalta.

Koronan aikana lisääntynyt etätyö on myös mahdollisuus. Kuntien kannattaa hyödyntää työntekijöiden lisääntynyt etätyömahdollisuus kehittämällä vaikkapa yhteisiä houkuttelevia työskentelytiloja kunnan alueella. Näin ihmiset voivat saada etätöihinkin kaivattua vaihtelua ja yhteisöllisyyttä ja käyttää samalla kunnan muita palveluja. Ajaminen pidemmälle toimistotiloihin tai tarpeeton työmatkustaminen jää kuitenkin tekemättä.

Hyvät toverit,

Kuntakenttä on murroksessa. Meitä haastaa samaan aikaan muuttoliike kaupunkeihin, syntyvyyden lasku ja ikääntyvän väestön määrän kasvu. Vaikka korona-aika on näyttänyt meille, mitä aito monipaikkaisuus voi parhaimmillaan olla, on meillä jatkossakin paljon paikkaan sidottuja työtehtäviä ja elämää, joka kiinnittyy yhteen kotikuntaan.

Kuntien yhteistyö naapurikunnan tai –kuntien kanssa on enemmän mahdollisuus, kuin uhka. Jos peruskoulua käy oman kunnan ja naapurikunnan lapset, se voi tarjota parempaa opetusta ja laajemman tuntivalikoiman, eikä järjestely ole keneltäkään pois. Pienemmissä kunnissa verotulojen riittävyys palvelujen järjestämiseen haastaa samaan aikaan, kun kasvavien kaupunkien investoinnit ja esimerkiksi eriarvoisuuden kitkeminen vaativat resursseja. Lähtökohta on, että meillä on vahva kuntakenttä nyt ja jatkossa.

Kuntien tulee kehittää yhteistyön malli myös tulevien hyvinvointialueiden kanssa. Ihmiset asuvat edelleen kunnassa ja saavat sieltä keskeisiä palveluja, mutta samat ihmiset saavat palveluja myös hyvinvointialueelta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävä on jatkossa yhteinen. Kunta vastaa osaltaan siitä, että ihmiset voivat hyvin esimerkiksi liikkumalla. Yhteistyön etenkin lasten ja nuorten asioissa on oltava toimivaa. Hallinnonrajat eivät saa olla este sille, että ihmiset saavat palvelut sujuvasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kuntien voimavara ovat sen asukkaat, palveluiden ja päätöksenteon lisäksi kansalaisten hyvinvointi koostuu luonnosta, rakennetusta ympäristöstä, kulttuurista, liikunnasta ja muista esim. yhdistysten toimintaan osallistumisesta. Tämä kaikki rakentavat luottamusta, jonka pohjalta myös viihtyvyys kunnassa rakentuu niin vakituisesti asuville kuin vapaa-ajan asukkaille. Luottamukseen liittyy kiinteästi myös turvallisuuden tunne, jota voidaan vahvistaa kunnissa yhteisellä tekemisellä, kaikkien mukana pitämisellä ja konkreettisilla ympäristöön liittyvillä rakenteilla esimerkiksi yhteisistä paikoista kohdata, riittävällä valaistuksella pimeään vuodenaikaan sekä asuinalueiden järjestelyillä kaavoituksessa.  

Oman kunnan asioiden lisäksi kuntapäättäjän kiinnostus yhteisiä asioita kohtaan on tärkeää. Kaiken kokoiset kunnat ja kaupungit toimivat verkostoissa ja tekevät asioita yhdessä. Itsehallinnon ja tiiviin yhteistyön yhdistelmä on ollut yli satavuotisen kuntakenttämme vahvuus aina. Toivon teille kaikille menestystä vaalikampanjoissa ja tulevina kuntapäättäjinä. Asiat tarvitsevat tekijänsä ja siihen me olemme valmiita.

Pidetään huolta kunnasta – kunta pitää huolta meistä!