Suunniteltu itsehallintoalue- tai maakuntamalli perustuu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestämiseen. Tästä huolimatta terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on mallissa edelleen merkitty kuntien tehtäväksi. Asia kuulostaa teoriassa helpolta. Kuitenkin käytännössä ajatukset eroavat paljonkin, kun käytännössä keskustellaan, mitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä tarkoitetaan ja miten se tulee järjestää.

Kuntaliiton ajattelun mukaan määritelmä on seuraavanlainen:
”Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään usein rinnakkain. Tällä halutaan painottaa toiminnan laaja-alaisuutta, kunnan kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttamista. Terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, jonka tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se on tietoista vaikuttamista terveyteen ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen.”

Useissa kunnissa on muokattu strategiat ja organisoitu palvelut käyttäen kaariajattelua eikä ammatillisten sektoreiden mukaan. Esimerkkinä vaikkapa lasten ja nuorten lautakunnat, joille kuuluvat kaikki kunnalliset toiminnot liittyen kyseiseen ikäryhmään. Nyt ollaan viemässä iso osa kansalaisia lähellä olevista palveluista kauemmas maakuntien tasolle. Jo nyt on tiedossa useita kymmeniä asioita, jotka tästä johtuen jäävät organisaatioiden väliin ja on neuvoteltava yksitellen erikseen.

Terveyserojen vähentäminen on tavoitteena sote-uudistuksessa. Se on myös kuntien tehtävänä osana terveyden edistämistä. Työtä on varmasti molemmissa mutta mielenkiintoista on, miten työnjako tulee toteutumaan. Kuntiin on jäämässä koulutus, vapaa-aika, asuminen ym. hyvinvointiin liittyvä. Samalla kansanterveyslain mukaiset toiminnot ja kotiin vietävät palvelut siirtyvät pois kuntien ohjauksesta.

Tavoite terveyserojen kaventamiseen on tarpeen. On kuitenkin perusteltu kysymys, ovatko terveyserot suuremmat alueiden välillä vai suurten kaupunkien sisällä, ja miten tähän vastataan suunnitellulla rakenteella. Olisi tunnustettava, että palveluja ei ole järkevää organisoida samalla tavoin pääkaupunkiseudulla, suurissa kaupunkikeskuksissa tai haja-asutusalueella.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on laaja-alaista monen sektorin vaikuttamista ja ihmisen omaa osallisuutta, jossa arkiset toiminnot ovat avainasemassa.