Teollisuudesta ja työllisyydestä pidetään huolta

Suomalaisella teollisuuspolitiikalla ei tunnu olevan montaa ystävää. Julkisesta keskustelusta syntyy kuva, että Suomen hallitus olisi välinpitämätön teollisuuden haasteita kohtaan.  Kritiikki on voimistunut, ja nyt sitä esittävät myös kärkipoliitikot hallituksen riveistä.

Viimeksi yritysveron laskemista ilmoitti kannattavasta kokoomuksen Sampsa Kataja. Jaamme SDP:ssä huolen suomalaisen perusteollisuuden kilpailukyvystä, mutta keinoista olemme Kokoomuksen kanssa eri mieltä. Me näemme hyvinvointivaltion palvelevan myös teollisuuden tavoitteita. Siksi hyvinvointivaltion leikkaaminen verotusta alentamalla syö kilpailukykyämme pitkällä aikavälillä. Verokilpailussa joudumme leikkaamaan yhteiskunnan turvaverkkoa ja eriarvoisuus kasvaa entisestään. Syrjäytymisen hinta on jo nykyisellään sekä sosiaalisesti että taloudellisesti liian korkea, siksi vastustamme verokilpaan lähtemistä.

Lisäksi yritysverojen alentamisesta ei ole hyötyä rikkaita lukuun ottamatta. Yritysveron alennukset eivät lisää työllisyyttä tai investointeja. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä Kela- maksun poisto, jonka työllisyysvaikutukset ovat palopuheista poiketen olemattomia. Tämän vuoksi veronalennusten perustelut työllisyysnäkökohdilla eivät ole uskottavia, vaan ainoastaan kaunista puhetta.

Katajan mielipide perustui pääministeri Kataisen kyselytuntipuheeseen Ruotsin yhteisöveron laskusta. Tästä alkoi keskustelu, jossa Suomen teollisuuspolitiikka kulkisi tuhon tietä.

Totuus on kuitenkin toinen. Viime hallituskauteen verrattuna hallitus on päättänyt 600 miljoonan euron uusista kasvupanostuksista. Lienee tarpeellista avata 600 miljoonan euron lisäpottia.

Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan käyttöön verokannustin t&k- toiminnalle. Edelleen investointien lisäämiseksi teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan. Pääomatuloverotuksessa otetaan kokeiluun sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Lisäksi listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan viiteenkymmeneen prosenttiin.

Edellisten lisäksi yhteisövero alenee 1,5 prosenttia ja teollisuuden energiaveroleikkuria vahvistetaan.

Vuonna 2008 päätettyyn rikkidirektiiviin valmistaudutaan 30 miljoonan euron tuella laivojen rikkipesureihin. Koska rikkidirektiivi tulee voimaan 2015, on tällä hetkellä työryhmä, joka käy läpi kompensaatiomahdollisuuksia teollisuudelle, jotka olisivat vielä EU kilpailulainsäädännön mukaisia. Näitä hallitus tarkastelee kehysriihessä keväällä 2013.

Nähdäkseni hallitus tekee suomalaisen kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseksi juuri sellaista politiikkaa, jota tässä maailmanajassa on tehtävä, niillä taloudellisilla reunaehdoilla jotka on kaikilla tiedossa. Suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa ei voi suosia äänekkäimpiä, vaan jotka eniten apua tarvitsevia, josta on etua koko yhteiskunnalle.

Sirpa Paatero

Kansanedustaja (sd.)