Julkaistu kaupunkilehti Ankkurissa 2.8.2014

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat koulutuksen ohella kansalaisille tärkeimpiä varovaroilla tuotettuja toimintoja. Tämän vuoksi pitkään valmisteltu uudistus on herättänyt runsaasti kiinnostusta, niin kansalaiskeskustelussa kuin mediassakin. Käytännön palveluissa käyttäjille on tärkeintä, että ne toimivat laadukkaasti ja alueellisesti kattavasti. Nythän näin ei ole ja siksi tähän suureen uudistukseen on tarvetta. Myös koko rahoitusjärjestelmää on tarkoitus uudistaa, tässä yhteydessä jo valtionosuuksien ja seuraavaksi yksityisen puolen korvausten osalta.

Sote-uudistus on alkusyksystä lausunnolla, se käsitellään eduskunnassa syksyn aikana ja tulee voimaan 2015, jolloin uudet alueet aloittavat 2017. Aikataulu on tiukka, mutta kun kaikki puolueet ovat sitoutuneita siihen, se varmasti onnistuu ensin eduskunnassa ja sitten paikallisesti.

Suomi jaetaan viiteen sote-alueeseen, joista Kymenlaakso kuuluu ns. HUSsin alueeseen, kuten jo nytkin erityisvaativan hoidon osalta. Sote-alue on järjestäjävastuullinen, joka tekee sopimukset varsinaisen palvelun tuottajien eli kuntien tai kuntayhtymien kanssa, neljän vuoden välein. Nämä päätökset vahvistetaan STM:ssä, jolloin valtion ohjaus on nykyistä tiukempaa. Tärkeä kriteeri on, että tuottaja pystyy kokonaisvastuuseen ennaltaehkäisevästä, korjaavasta, hoitavasta sekä kuntouttavasta toiminnasta. Näin vältetään ns. taloudellinen osaoptimointi ja toimivilla hoitoketjuilla saadaan paras hyöty kansalaisille. Samalla saadaan myös parhaiten yhdistettyä (integroitua) sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perus- ja erikoistason palvelut. Tällöin voidaan esim. vähentää potilaiden siirtelyä ja lähetteitä, kun ammattilaiset ovat laajemmin palveluketjun käytössä. Alueella toimiva keskussairaala ei ole häviämässä, vaikka sairaanhoitopiirit lakkautetaan, vaan toiminta sen sisällä saa uusia muotoja.

Kunnat tai kuntayhtymät voivat sitten halutessaan tehdä yhteistyötä yksityisten yritysten tai järjestöjen kanssa palvelujen tuottamisessa, ostaa joitakin osia tai käyttää palveluseteleitä. Kilpailutuspakkoa ei ole ja kokonaisvastuu on aina, kuten nytkin, julkisella toimijalla. Palveluiden tuottamisessa on samalla huolehdittava henkilöstön pysyvyydestä, jaksamisesta ja kouluttamisesta, sillä muutokset tarkoittavat aina myös lisää työtä ja uudenlaista osaamista ennen kuin toimintatavat muuttuvat ja henkilöstön on oltava mukana muutoksen kaikissa vaiheissa. Tärkeätä on saada myös kansalaisten mielipide toimintojen kehittämiseen.

Uudistuksen yhteydessä on hyvä samalla myös kehittää uusia toimintatapoja ja levittää hyviä malleja, kuten vaikkapa Kotkassakin kokeiltu terveyskioski. Kansalaisten kannalta laadun lisäksi yksi tärkeimmistä on palveluiden saavutettavuus ja sen takaamiseksi on lakiin kirjattu ehdot lähipalveluille. Lähipalvelut voivat olla ns. kiinteitä, liikkuvia tai vaikkapa tekniikan avulla saavutettavia, riippuen mistä palvelusta on kyse. Tärkeintä on että uudistus, jonka tarve on ollut tiedossa jo pitkään, tehdään nyt ja hyvin.