Kansalliset energia- ja ilmastolinjaukset vuoteen 2050 julkaistiin viime viikolla, kun parlamentaarinen komitea sai työnsä päätökseen. Mitään suuria otsikoita tästä ei revitelty ja onkin totta, että vuoteen 2050 voi ja ehtii tapahtua paljon, jonka vuoksi konkretia jää varsin vähäiseksi. Merkittävää on kuitenkin nyt saavutettu yhtenäinen linjaus, joka on puristettu kahdeksan hyvin eri tavoin ilmasto- ja energia asioita omasta näkökulmastaan katsovasta puolueesta.

Tätä kokonaisuutta voi ja kannattaa pitää tärkeänä myös työpaikkojen ja kasvun näkökulmasta.

Lähtökohtana linjauksille on Low Carbon Finland -työ, jossa tunnistettu erilaisia tiekarttoja saavuttaa EU:ssa sovittu 80 % päästövähennys vuoteen 2050 mennessä, samalla luoden edellytyksiä vihreälle kasvulle.

Lähtökohtana komitean työssä oli vastaaminen ilmastonmuutoshaasteeseen, jossa tavoitteena lämpenemisen rajaaminen +2 asteeseen. Kun 80 % päästöistä tulee energiasektorilta, on sen merkitys suuri ja tavoite hiilivapaaseen tuotantoon otettu lähtökohdaksi. Energiantuotannon, kuten myös energiaa paljon käyttävän teollisuuden, investoinnit ovat mittavia, jonka vuoksi on hyvä saada näkymä ja tahtotila vakaasta toimintaympäristöstä, jossa pitkä linja pysyy hallitusten vaihtumisesta huolimatta. Luottamuksella linjan pitävyyteen voidaan lisätä investointihalukkuutta markkinoilla. Toisin päin on nähtävä myös, että tehtyjen linjausten jälkeen ei ainakaan ole tulossa vastakkaisia toimia, joilla heikennettäisiin toimintaedellytyksiä. Energiasektorin lisäksi komitea teki linjauksia myös muihin ilmastonmuutokseen vaikuttaviin sektoreihin mm. rakennettuun ympäristöön, energiatehokkuuteen, jätteisiin, maatalouteen, liikenteeseen, clean techiin tai kotitalouksien kulutukseen.

Kaikilla näillä linjauksilla on vaikutus suomalaiseen kasvuun ja työhön. Jos pystymme muuttamaan nykyistä tilannetta, jossa energiaa tuodaan noin 8 miljardin euron edestä vuosittain, kotimaisempaan suuntaan. Tavoitteeksi asetettiin vuositasolla sähkössä 100 % omavaraisuusaste ja kokonaisenergiassa 50-60 %. Tämä tarkoittaa runsaasti uusiutuvien, erityisesti metsäbiomassan, käytön lisäämistä, energiatehokkuuden ja clean techin hyödyntämistä nykyistä paremmin kaupallisesti. Osa nykyisen tuotannon jatkumisesta on sidottu hiilidioksidin eli CCS:n kaupalliseen kehittymiseen. Merkittävä linjaus on tuottaa energiaa kustannustehokkuusjärjestyksessä, joka linjaa myös tulevia tukijärjestelmiä. Uusia ydinvoimalapäätöksiä ei ole kirjattuna komitean mietintöön, mutta jo aiemmin päätetyt on laskettu ns. pohjiin kun on arvioitu sähköntarvetta ja sen tuotantoa. Jotta teollisuudella on täällä realistisia toimintamahdollisuuksia, on kohtuuhintainen ja turvattu sähköntuotanto näistä yksi. Suomen vahvuus on ollut monipuolinen energiantuotanto, josta on hyvä pitää kiinni myös tulevaisuudessa.