Niin EU:ssa, kuin muuallakin maailmassa, ollaan yksimielisiä ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä päästöjä vähentämällä. Tämän on tärkeätä näkyä nopeasti myös yksityisautoilussa, joka on suurin yksittäinen ilmansaastuttaja. Niin päättäjät, yrittäjät ja kuluttajat ovat valmiita uudistamaan autoilun käyttövoiman lähteitä ympäristöystävällisempään suuntaan. Teknologisesti mahdollisia vaihtoehtoja bensalle ja dieselille on monia: Kaasu, sähkö, aurinko, biokaasu, pelletti, etanoli, biodiesel, vety erilaiset synteettiset polttoaineet, paineilma ym. Jopa vedellä ja ydinvoimalla toimivia autoja on ihmiskunnan historiassa rakennettu onnistuneesti. Vaihtoehtojen puntaroinnissa on otettava huomioon monia yksityiskohtia, joiden osalta Suomen pitkät välimatkat ja kylmät sääolot tuovat oman lisänsä.

Suomen vaihtoehtoinen linja fossiilisiapolttoaineita käyttäville polttomoottoreille on, tällä hetkellä monipuolinen. Linjan muodostamista hankaloittaa se, että tutkimustieto on runsaudestaan huolimatta ristiriitaista. Toisena haasteena on tällä hetkellä valtion tiukka taloustilanne vero- ja investointitukia mietittäessä. Niukkuuden jakaminen tasaisesti kaikille voi johtaa tilanteeseen, jossa kukaan osapuolista ei ole tyytyväinen, eikä mikään etene kunnolla. Olisi siis pystyttävä tekemään perusteltuja ja pitkälle kantavia valintoja lukuisien käytännön ongelmien ratkaisemiseksi.

Suomalainen tutkimus- ja kehittämistyö on pitkällä erityisesti biopolttoaineissa ja monia hyviä kokemuksia on olemassa. Nyt tarvitaan kuluttajien, yritysten ja päätöksentekijöiden yhteistä keskustelua, millä käyttövoimalla suomalaiset autot liikkuvat tulevaisuudessa.

Sähköautojen osalta ladattavat hybridit ovat todennäköisesti lähitulevaisuudessa voimakkaimmin kasvava käyttövoimaryhmä. Ladattavat hybridit ovat jo tänä päivänä käyttöön hyvin sopivia, kun taas täyssähköautot soveltuvat lähinnä kaupunki ja taajamaliikenteeseen lyhyen käyttösäteensä takia. Myös talvi asettaa sähköautoille omat haasteensa, kun auton lämmitys on myös tuotettava sähköllä.

Perinteinen polttomoottoriauto pitänee pintansa vielä pitkään ja näissä varsinkin jäteperäiset polttoaineet ovat erinomaisia vaihtoehtoja öljylle. Kehitys tälläkin alueella on nopeaa, uusien polttomoottoriautojen päästöt voivat olla erittäin alhaisia. Perinteisten tekniikoiden osalta on hyvä muistaa, että autot romutetaan Suomessa noin 20 vuoden iässä, jolloin nyt myytävät autot ovat liikenteessä vielä 2030 luvulla.

Biodieselin vahvuus on, että se sopii kaikkiin perinteisiin diesel-moottoreihin. Juuri nyt UPM on rakentamassa Lappeenrantaan maailman ensimmäistä puupohjaista biodiesel- jalostamoa. Kaasuautojen ongelmana on lähinnä jakeluverkoston rajoittuminen etelä rannikolle, vaikka biokaasulaitoksia tuleekin lisää koko ajan. Tällöin autojen pitää olla erityisesti kaasuautoiksi rakennettuja.

Vedystä povattiin aikoinaan tulevaisuuden liikennepolttoainetta, mutta kehitys ei ole ollut niin nopeaa kuin oletettiin. Vedyn ongelmana ovat polttoaineen varastointi, jakelu ja kuljetus. Lisäksi vedyn tuottaminen kuluttaa tutkijoiden mukaan paljon energiaa.

Suomalaisessa energiapolitiikassa on yleisesti korostettu monipuolisuutta, ympäristöohjattavuutta ja energian uusiutuvuutta. Näiden lisäksi vaihtoehtoisen polttoaineen tuotantoprosessin eri vaiheiden on toimittava eettisesti kestävällä tavalla ja ne on huomioitava kokonaisvaltaisesti päästölaskelmissa.

Sirpa Paatero

(sd.)