Sote-uudistus tuo epävarmuutta kuntiin

Tuleva sote-uudistus jo yksinään muuttaa kunnan toimintoja monin tavoin ja tämän jälkeen listalla ovat muut tehtävien siirrot sekä sopimukset ja yhteistyöneuvottelut.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, pelastustoimi sekä ne tukipalveluiden työntekijöistä, joiden tehtävistä yli puolet liittyy jotenkin sote-palveluihin siirtyvät maakunnan liikelaitokseen. Voi olla, että tämän jälkeen edessä on siirto johonkin palveluyhtiöön. Molemmissa on luvattu käyttää liikkeenluovutusta, mutta esim. palkkataso on asia, josta on väännetty aina siirroissa. Tähän muutokseen ei olla liittämässä mitään suoja-aikaa, kuten esim. JHL on esittänyt. . Nähtäväksi jää, miten menevät neuvottelut yksityisten eläkeyhtiöiden osallistumisesta kuntien ja valtion eläkkeiden maksuun, jos yhtiöt valitsevat Kevan sijaan runsaasti yksityisiä eläkeyhtiöitä.

Sote-kiinteistöt maakunta tai valtakunnan tason yhtiö vuokraa kolmeksi vuodeksi. Irtain omaisuus siirtyy maksutta maakunnille. Samoin korvauksetta siirtyvät sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt, jotka ovat kuntien yhteisten kuntayhtymien omistuksessa. Vuokra-ajan jälkeen voi tilanne jatkua, jos maakunta katsoo tarvitsevansa tiloja. Jos ei, kiinteistöt jäävät kunnan huoleksi. Joka tapauksessa velka jää kiinteistöistä kunnalle.

Kuntien tase pienenee puoleen kun kuntaverosta leikataan 12.47% ja 0,5 mrd € yhteisöveroista koko maan tasolla, sekä siirretään sote-palveluihin liittyvät valtionosuudet maakunnalle. Samalla kun velkamäärä katsotaan koko konsernin tasolla, on tuleva lainansaanti varsin hankalaa ja/tai kallista. Ongelmaksi tulee, miten kunta voi investoida tulevaisuudessa uudisrakentamiseen, korjaamiseen tai elinvoimainvestointeihin.

Kunta ei saa esityksen mukaan olla tuottamassa mitään sote-palveluita, edes erillisenä yhtiönä. Työnjakoa kunnan ja maakunnan välillä voidaan lakiesityksen mukaan tehdä niin, että siirretään tehtäviä kunnalta maakunnalle mutta ei toisinpäin. Rajapinnan toimintoihin kuten kouluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologitoiminta, tarvitaan erilliset sopimukset. Nähtäväksi jää miten nykyisin kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteiset talous- ja henkilöstöpalvelut hoidetaan kun toimijaksi on tulossa valtakunnallinen palveluyhtiö. Tilanne voi huonoimmillaan tarkoittaa, että kunnan on perustettava osa toiminnoista erillisenä uudelleen.

Väliaikaishallinnon aikana tarvitaan satoja kunnan työntekijöitä valmistelutyöryhmiin, joista laskun maksavat kunnat suoraan tai sairaanhoitopiirien kautta. Kuntien työntekijät ovat tiukoilla valmistelun ajan, sillä ei ole olemassa tuplamiehitystä, vaan oletetaan että maakunnan valmistelu tehdään oman työn ohella ja samalla vielä mietitään, millainen on tulevaisuuden kunta.

Kommentit

Jätä kommentti