Savo-Karjalan sd piirikokous lauantaina 13.6.

Hyvät toverit!

SDP:n johtama hallitus on toiminut vuoden ajan ensin pääministeri Antti Rinteen ja sittemmin nykyisen pääministeri Sanna Marinin johdolla. SDP:tä on opposition suunnasta arvosteltu ja haastettu kovaa, mutta kansalaisten tuki on vahva. SDP:n kannatus on noussut gallupeissa jo yli 23 prosenttiin. Tämä on selkeä osoitus siitä, että suunta, jonka olemme valinneet, on oikea. SDP:n johdolla yhteiskuntaa viedään sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan. 

Maailman laajuinen koronakriisi on haastanut kevään ajan myös suomalaista yhteiskuntaa ennen näkemättömällä tavalla. Virus on tuntematon, ja ilman rajoituksia se olisi levinnyt nopeasti ja laajasti. Virus on varsinkin ikäihmisille ja riskiryhmille vaarallinen. Hallitus päätti maaliskuussa epidemian alkaessa Suomen olevan poikkeusoloissa ja otti siihen liittyen käyttöön valmiuslain ja päätti rajoitustoimista. Suomalaiset ovat ottaneet rajoitukset ja suositukset hyvin vastaan ja noudattaneet niitä. Siksi olemme nyt tilanteessa, jossa olemme jo voineet purkaa joitain rajoituksia ja puramme niitä asteittain edelleen. Tautitilanne on saatu vakaaksi Suomessa ja olemme voineet avata koulut, kirjastot, liikuntapaikat ja ravintolat. Ulkorajojen osalta avaamme matkailun niille alueille, johon se on turvallista. 

Hallituksen päätökset ovat syntyneet nopeasti, mutta aina asiantuntijoiden tietoon perustuen. Toisaalta tilanne viruksen suhteen on ollut kaikille uusi ja yllättävä, joten tietoa on myös kertynyt koko ajan lisää. Voimme olla huojentuneita siitä, että tällaista uutta ja yllättävää kriisiä on johdettu nykyisen hallituksen toimesta. Olemme pystyneet löytämään yhteisymmärryksen yritysten ja ihmisten tukemisesta. Yksi isoimmista tukipaketeista kohdennetaan kuntiin, josta olen erityisen tyytyväinen.

Kunnat ovat koko kriisin ajan toimineet ketterästi ja laittaneet hallituksen päätöksiä toimeen. Kansalaisten ja yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää, että peruspalvelut hoidetaan ja niitä myös vahvistetaan haittojen ehkäisemiseksi. Siksi kuntiin kohdennetaan 1,4 miljardia tukea, joka sisältää tukea kuntien kriisin aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin. Lisäksi tehdään kohdennukset kriisin vuoksi kaikkein heikoimpaan asemaan joutuneiden palveluiden vahvistamiseksi. Lapsiin ja nuoriin sekä ihmisiin panostetaan kunnissa lähes 200 miljoonalla. Lisäksi koulujen poikkeusolojen vuoksi osa lapsista ja nuorista voi huonosti, joten OKM kohdentaa valtionapua yli100 miljoonaa lapsiin ja nuoriin. Kuntien julkista liikennettä tuetaan 100 miljoonalla ja lisäksi kuntavaikutteisia lisärahoituksia kohdennetaan mm. liikuntapaikkarakentamiseen, etsivään nuoristyöhön, kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen ja lähiörakentamiseen. 

Hallitus on edistänyt koronakriisin hoitamisen lisäksi muita hallitusohjelmassa sovittuja asioita. Esimerkiksi sote-uudistuksen ministeriryhmä on työskennellyt koko kevään. Tulevana maanantaina pääsettekin kommentoimaan tätä hallituksen yhtä isointa rakennemuutosta. Sote-uudistuksen tavoitteet yhdenvertaisista ja laadultaan paremmista sekä saavutettavista palveluista näkyvät hallituksen lausuntokierrokselle lähtevässä paketissa hyvin. Tällä kertaa uudistusta tehdään vahvan julkisen järjestäjän ja pääosin myös tuottajan varaan. Tuleviin sote-maakuntiin siirretään ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät, ei muita tehtäviä. 

Kunnilta siirtyy iso tehtäväkokonaisuus ja noin puolet henkilöstöstä sote-maakunnille. Kuntien elinvoima- ja sivistystehtävä korostuvat tämän jälkeen. Isona kuntien murheena ollut riski erityisesti erikoissairaanhoitomenojen kasvuun poistuu. Kunnille jää kuitenkin merkittävä rooli hyvinvointitehtävässä ja toisaalta elinvoiman edistämisessä, johon kiinteänä osana kuuluu uutena asiana juuri eduskuntakäsittelyssä oleva työllisyyden kuntakokeilu. 

Hyvät toverit!

Korona kriisin aikana on monessa kohdin huomattu julkisen sektorin todella tärkeä merkitys. Niin valtion kuin kuntienkin toiminnot ovat olleet luotettavasti kaikkialla Suomessa saatavilla turvaten ihmisten palvelut ja turvallisuuden. Suomalainen julkinen hallinto on OECD tasolla yksi parhaimmista, luotettavimmista ja avoimimmista. 

Otimme Suomessa tänä keväänä valtavan digiloikan, mutta tekemistä riittää silti tulevaisuuteenkin. Suomessa voimme olla ylpeitä ja edetä luottavaisin mielin, sillä Suomi on juuri rankattu ykköseksi julkisten palveluiden digitalisoinnissa EU-vertailussa. Suomalaisen yhteiskunnan digivalmiudet tulee olemaan vahvuutemme tulevaisuudessa, myös silloin, kun edistämme paikkariippumatonta ja monipaikkaista työtä. Puhumme silloin uudenlaisesta alueellistamisen mallista. 

Digitaalisuus on yksi teemoista, joka on kirjattu mukaan myös kriisistä elpymiseen. Olemme jo saaneet käyttöömme Vihriälän työryhmän raportin, jonka mukaan kriisin jälkeisessä niin sanotussa jälleen rakennuksessa on edettävä askel askeleelta. Ensin hoidetaan kriisiä, sitten tulee elvytys ja sen jälkeen on vakautuksen aika. Viime viikolla hallitus antoi esityksensä neljännestä lisätalousarviosta, jonka pääpaino on vielä kriisin hoidossa, mutta olemme siirtyneet myös jo elvytystoimiin. Valtiontaloudelle asetettu tasapainotustavoite on siirretty yhteisellä näkemyksellä vuosikymmen loppuun. Työllisyystavoite on pysynyt määrällisesti samana, kuin hallitusohjelmassa sovittiin, mutta aikataulua on siirretty. Tässä vaiheessa kriisiä on vielä tärkeätä saada pidettyä kiinni nykyisistä työpaikoista. Onneksi edelleen on se tilanne, että suurin osa lomautuksista ei ole muuttunut irtisanomisiksi. 

Jo nyt on nähtävä kriisin yli vaikka, emme edelleenkään tiedä varmaksi tuleeko taudista toinen aalto, ja jos tulee, niin millaisena. Suomalaista yhteiskuntaa onkin edelleen vahvistettava ja tuettava. Tällä alueella toimiva vahva metsäteollisuus tarvitsee hyviä liikenneyhteyksiä ja osaavaa työvoimaa. Liikenneyhteyksiä parannetaan joiltain osin jo lisätalousarviossa. Esimerkiksi Kuopion asemanseutu, Varkaus -viinijärvi VT 23 ja Heinävaara- Ilomantsi radan korjaus aloitetaan. Lisäksi toivon, että alueen yliopisto ja ammattikorkeakoulut saavat osansa aloituspaikkojen lisäyksestä. Tämän hallituksen tahtotila on olla koko Suomen asialla, ja samalla pitää huolta siitä, että kaikki päätökset tehdään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisesti. 

Poikkeukselliset olot vaikuttavat myös järjestölliseen toimintaan, ja mekin pidämme tänään kokousta sähköisin välinein. Samoin koronan vuoksi jouduimme muuttamaan puoluekokouksen ajankohtaa kesäkuulta elokuuhun, puoluekokous pidetään 22-24.8. Puoluevaltuusto mahdollisti viime syksynä tarvittaessa neuvoa-antavan jäsenvaalin puheenjohtajan valinnassa, mutta sille ei ole ilmennyt tarvetta, sillä meillä on yksi puheenjohtajaehdokas, joka on Sanna Marin. 

Kokous on siirron jälkeenkin tehty erityisjärjestelyin, eli pidämme kokouksen ilman seuraajia ja jaettuna kahteen saliin. Käsittelyssä on laaja kirjo asioita, kuten poliittinen ohjelma, periaatejulistus, vastaukset aloitteisiin ja julkilausumia sekä kannanottoja. Puoluekokous on aina kiinnostavien henkilövalintojen ohella tärkein paikka käydä poliittista keskustelua ja tehdä linjauksia puolueen suunnasta. Tähän on valmistauduttu hyvin ja vaikka päivän politiikka näyttää olevan kasa erilaisia yksityiskohtia, joista kiistellä, luotan että Tulevaisuus linjamme, eli suurella joukolla tehty laaja työ kantaa meitä seuraavaa vuosikymmentä kohti.

Kommentit

Jätä kommentti