Ranska puhui eilen pääministeri Nicolas Sarkozyn suulla rahoitusmarkkinaveron puolesta. Suomen hallitusohjelmassa todetaan rahoitusmarkkinoiden verottamisesta seuraavasti: ”Suomi kiirehtii kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa maantieteellisesti mahdollisimman kattavasti. Tavoitteena on globaalivero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös EU:n tasolta toimeenpantava järjestelmä.”
Olemme viime viikkoina kuulleet hallitusohjelmalinjan vastaisia ajatuksia oikeistolaistaustaisilta kommentaattoreilta, viimeksi tänä aamuna kuuntelin radiosta Piia Noora Kaupin mielipidettä. Hän tiivisti mielestäni hyvin oikeistolaisen pelonviljelyretoriikan, kun puhumme rahoitusmarkkinaveron käyttöönottamisesta. Kaupin mukaan kansainväliset suursijoittajat lopettavat investoimisen Eurooppaan, mistä seuraa taantuma ja työttömyyttä, jos rahoitusmarkkinoilta kerättäisiin tuloja yhteiseen kassaan.
Pelottelu saattaisi toimia, jos meillä olisi näyttöä yritysten ja sijoittajien joukkopaosta pois korkean verotuksen Euroopasta. Tosi asia kuitenkin on, että näin ei ole käynyt. Viime viikonlopun Helsingin Sanomissa oli uutinen, että ne harvat Aasiaan lähteneet yrityksen ovat tulossa takaisin tai ainakin harkitsevat sitä vakavasti. Kaupin tapaiset kommentaattorit unohtavat Euroopan yhteiskuntarakenteesta kumpuavat taloudelliset vahvuudet.
Lisäys eurooppalaisten vahvuuksien listaan olisi rahoitusmarkkinavero. Tämä vero ei kohdistuisi kuluttajiin ja palkansaajiin, vaan sen piirissä olisivat pankit ja rahoituslaitokset. Veron tarkoituksena on hillitä valuuttaspekulaatiolla tekemällä siitä maksullista, kun se nykyisin on ilmaista. Yhteisvaluutalla tapahtuvan spekulaatiopelin väheneminen parantaa talouden ennustettavuutta ja vakautta.
Kansainväliselle suursijoittajalle valuutta on samanlainen uhkapelin kohde kuin öljy, vilja tai puu, tosin huomattavasti houkuttelevampi suuremman riskin ja toiminnan edullisuuden vuoksi. Riski on suurempi, koska rahoitusmarkkinat ovat lähes kokonaan spekulaation armoilla, muissa vaihdannan välineissä näin on vain osin. Tämä johtuu siitä, että rahan arvo pitkälti markkinoiden päätettävissä, keskuspankit vaikuttavat siihen vain kovan paineen alla.
Ei rahoitusmarkkinoita tulla verottamaan verottamisen ilosta, saati rankaisumentaliteetilla. Tarkoitus on käyttää saadut verotulot tulevien talouskriisien ennaltaehkäisyyn ja meneillään olevasta taantumasta selviämiseen. Tämä tarkoittaisi lisäresursseja elvyttävään talouspolitiikkaan, mikä nopeuttaisi luottamuksen palautumista markkinoille reaalitalouden kautta. Haluan olla viemässä eteenpäin tätä uudistusta, koska se lisää mielestäni oikeudenmukaisuutta niin että kriisien hoidossa toimivat maksajina myös pankit ja rahoituslaitokset, eivätkä ainoastaan veronmaksajat
Sirpa Paatero
SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
0505121602
Kommentit
Vero toteutuisi vain euroalueella, joka siirtäisi valuuttakaupan ja työpaikat Ruotsiin ja Lontooseen. Tämä vero on selvästi julkisuuden ase tukistaa pahoja ja tuhmia pankkiireja. Toteutuessaan sen maksaa tietysti pankin asiakkaat ja erityisesti lainanottajat. Tämä vero ilmeisesti hivelee sosialistien ikuista haavetta ottaa sikarikkailta ja antaa köyhille mutta rehellisille. Vero ei ratkaise mitään nykyisiä ongelmia. Sen sijaan että tämän asian puimiseen käytetään aikaa, pitäisi keskittyä julkishallinnon tehostamiseen ja palvelujen tuotantoon laadukkaammin ja tuhlata vähemmän yhteisiä verorahoja. Mutta tämähän on erityisesti demareille ikävä asia ja siitä keskusteluun ja ennenkaikkea toimenpiteiden tekemiseen ei näy riittävät aikaa.
Yrityksen kohdalta ruohonjuuritasolta kommentoituna en tunne rahoitusmarkkinaveron kiemuroita, mutta on tärkeä huolehtia siitä, että rahoitusmarkkinavero ei lisää yritysten rahoituskustannuksia. Jos verolla on investointihalukuutta estävä vaikutus mm rahoituskustannusten nousun johdosta on ratkaisu huono. Päätöksillä on huolehdittava siitä, että rahoitusmarkkinaverolla ei ole inflatoorisia vaikutuksia maamme ja euroopan tasolla. RM-veron seuraamuksia tulee tarkastella asiakaspinnasta käsin. Yrityksille raha on työväline. Kaikki toimet, jotka lisäävät rahakustannuksen hintaa on vääriä niin kansalaisille kuin yrityksille.
Taitaa tästäkin verosta tulla valtion omasta valuuttakaupasta, rahoituksen, velan ja valtion oman osakekaupan välitystoiminnasta enemmän kuluja kuin suomalaisten veronmaksajien säästöjen ja sijoitusten rankaisemisesta.
Kaiken lisäksi se verotuotto ei jää edes valtion kassaan vaan se siirretään kylmästi Brysselin byrokratian syötäväksi.
Kiitos palautteista
Palveluiden turvaamiseksi tarvitaan lisää verotuloja, sillä palveluiden tarve sekä hinta kasvaa ja samanaikaisesti veronmaksajien määrä suhteessa vanhuksiin vähenee. Palveluiden parantamisesksi työskennellään koko ajan esim. Vanhuspalvelulain, varhaiskasvatuslain ja terveydenhuollonnjärjestämislain valmistelussa.
Rahoitusmarkkinavero on tarkoitettu ainoastaan pankkien ja rahoituslaitosten lyhytaikisen sijoituksilla pelaamisen, suurillakin riskeillä, vähentämiseksi. Tarkoitus varottaa rahan ostamista, jonka vuoksi investointien rahoitukset eivät ole väitetyn kaltaisessa riskissä hävitä. Monessa euroopan maassa on jo olemassa muita veroja rahoituskauppoihin, joita suomessa ei ole.
Kerättäviä verotuloja saadaa sitä varmemmin mitä avoimemmat ovat rekisterit tehdyistä kaupoista, myönnetyistä osoingoista ym myös rajojen ulkopuolelle, joka on myös huomioitava tämän lain valmistelussa.
T. Sirpa