Puoluevaltuuston avauspuhe 2.4.2022

Arvoisat puoluevaltuutetut,

Kun viimeksi tammikuussa kokoonnuimme edellisen kerran yhteen, tuskin kukaan osasi aavistaa millainen maailma meitä tänään odottaisi. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan, ei maailma ole ollut enää entisensä. Ajatuksemme ovat tänäänkin Ukrainassa. Olemme asettuneet tukemaan yhdessä muun Euroopan kanssa vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Venäjän brutaalin hyökkäyksen edessä eurooppalaiset ja Euroopan Unioni ovat yhtenäisempiä kuin kenties koskaan.

Tilanne Ukrainassa on saanut meidät pohtimaan monia asioita omassa arjessamme uudelleen – niin henkilökohtaisessa elämässä, kuin myös valtion ja kuntien tasolla. Teemme kaikkemme ollaksemme valmiina, kun kohtaamme tämän sodan ja kriisin moninaiset vaikutukset Suomessa ja Euroopassa. Osin uusi tilanne on jo arjessamme läsnä, mutta samalla tiedostamme, että nyt nähdyt vaikutukset ovat vasta alkua. Olemme varautuneita ja päivitämme valmiuttamme jatkuvasti. Suomen valmiustilanne on yleisellä tasolla erittäin hyvä, ja valmiuden sekä varautumisen eteen on tehty jo pitkään töitä. Kriittisestä infrasta ja maamme huoltovarmuudesta huolehditaan aina myös normaalioloissa.

Kun pyrimme tarjoamaan kaiken tuen ukrainalaisille hädän keskellä ja valmistautumaan sodan seurauksiin laajemmin, on samalla pidettävä huoli siitä, että tavanomainen lainsäädäntötyö Suomessa jatkuu ja yhteiskuntamme toimii normaalisti. Joudumme kamppailemaan myös yhä keskuudessamme olevan koronapandemian kanssa.

Kukapa olisikaan uskonut tämän hallituskauden alussa, että sosialidemokraattien johdolla Suomea luotsataan eteenpäin ajassa, jossa globaali pandemia pitää maailmaa otteessaan kolmatta vuotta ja panssarivaunut vyöryvät Euroopan maaperällä.

Hyvä puoluevaltuusto,

Sosialidemokraattien johdolla – kriisien keskellä – hallitus on toteuttanut suurimmat uudistukset Suomessa vuosikymmeniin. Oppivelvollisuuden pidentäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, perhevapaauudistus – muun muassa nämä historialliset uudistukset ovat osa sitä perintöä, jonka jätämme tästä hallituskaudesta seuraaville polville. Osa perintöämme on korkein työllisyysaste vuosikymmeniin, viime vuonna laskuun kääntynyt velkasuhde ja bkt:n palautuminen jopa yli koronakriisiä edeltäneen tason. Tämä on sosialidemokraattien johtaman hallituksen perintö, vaikka oppositiosta muuta väitetäänkin.

Vaikka hallituskausi on kääntymässä loppusuoralle, riittää työtä vielä tehtäväksi. SDP pitää kiinni siitä, että loputkin hallituksen tavoitteista ja hankkeista saadaan suunnitellusti maaliin. Ilmastolaki tullaan saamaan voimaan ja Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Uudistamme luonnonsuojelulain. Työllisyyspalvelut haluamme siirtää kuntien vastuulle vuonna 2024. Kaivoslaki uudistetaan. Samoin kiinteistöverotus. Nämä kaikki tulemme vielä lisäämään perintöömme.

Hyvät toverit,

Uudet aluevaltuustot ovat kokoontuneet ja järjestäytyneet maaliskuun aikana ensimmäistä kertaa. Valtuutettumme alueilla ovat vahvasti mukana ympäri maan vaikuttamassa keskeisissä luottamustehtävissä hyvinvointialueiden perustuksiin. Meidän sosialidemokraattien vahvalla vaikuttamisella rakennetaan suomalaisten tuleva hyvinvointi ja palvelut.

Samalla myös kuntien rooli tulee ensi vuoden alusta muuttumaan, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille. Meillä, hyvät toverit, on merkittävä roolimme myös tässä muutoksessa, jonka kunnat nyt ovat kohtaamassa.

Hyvät toverit,

muutoksessa on myös aiemmin vakautta ja ennustettavuutta tuonut työmarkkinajärjestelmämme. Järjestelmä, joka on Suomessa pitkään mahdollistanut talouskasvun ja yhteiskuntarauhan. Nyt tätä järjestelmää koetellaan.

Työnantajapuolen irtaantuminen totutusta järjestelmästä on johtanut tilanteeseen, jossa paperialan lakko on kestänyt yli 90 päivää. Se, että vaaditaan yksipuolisesti palkansaajalle heikennyksiä, ei ole tasavertainen asetelma neuvottelupöydässä. Toivon, että ratkaisuun päästäisiin mahdollisimman pian, mutta se vaatii aitoa neuvottelutahtoa työmarkkinaosapuolilta. Jos luottamusta ei ole ja neuvottelutahtoa ei löydy, johtaa se väistämättä työmarkkinoiden epävakauteen ja sitä kautta vaikutukset koskettavat koko yhteiskuntaamme. Sellaista kehitystä me emme Suomeen halua, eikä sellaiseen meillä ole varaa.

Valtion virka- ja työehtosopimus allekirjoitettiin tällä viikolla, mutta kuntapuolella ratkaisua ei ole löytynyt. Kunta- ja hoitoalan henkilöstö on monin tavoin arkemme ja hyvinvointimme mahdollistajia ja erityisesti nyt koronakriisin aikana olemme saaneet heidän työnsä arvon hyvin merkittävällä tavalla kokea. Työehtosopimusneuvotteluja käydään nyt sovittelijan johdolla, mutta ratkaisua tilanteeseen ei näy helposti löytyvän. Neuvottelujen vauhdittamiseksi on aloitettu myös työtaistelutoimet, joihin työntekijöillä on täysi oikeus.

Työtaisteluoikeutta turvaavat Suomen perustuslain ohella myös monet kansainväliset sopimukset. Se oikeus on oikeusvaltion ja vapaan yhteiskunnan periaatteiden syvintä ydintä. 

Julkisen sektorin ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on asia, joka vaatii panostuksia kaikilta osapuolilta – niin työnantajilta kuin myös maamme hallitukselta. Joillain aloilla on jo nyt työvoimapulaa, jonka taustalla on monia syitä. Koulutusmäärät ovat jääneet jälkeen ja sekä veto- että pitovoimaa pitäisi parantaa monin ei keinoin.

Toivon, että neuvotteluissa löydettäisiin yhteinen näkemys ja sopimukseen päästäisiin mahdollisimman pian. Ymmärrän kuitenkin, että tilanne on haastava.

Hyvä puoluevaltuusto,

Pitkittynyt koronakriisi on osoittanut sen, että ratkaisevaa kriisin hetkellä on yksilön ja yhteiskunnan resilienssi, eli kriisinkestävyys. Silloin on ensisijaisen tärkeää, että akuutin tilanteen hoidon ohella on myös kykyä luoda uskoa tulevaan ja samalla myös kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.

Sosialidemokraattinen politiikka on osoittanut paikkansa koronakriisin hoidossa ja hyvinvointivaltio olevansa paras vakuutus kriisien varalle. Me sosialidemokraatit olemme halunneet – ja haluamme jatkossakin – varmistaa, että Suomi ja suomalaiset selviytyvät kriiseistä ilman vakavia iskuja. Selviydymme ja sopeudumme, mutta myös luomme ja rakennamme samalla uutta.

Koronakriisin vuoksi kuntia ja yrityksiä on tuettu miljardeilla. Olemme halunneet turvata ihmisten hyvinvoinnin kannalta keskeiset palvelut ja työpaikkojen säilymisen. Työllisyys on historiallisesti ennätyksellisen korkealla tasolla. Koronakriisin aiheuttama isku niin ihmisille, taloudelle kuin koko yhteiskunnalle on jäänyt vähäisemmäksi kuin monessa muussa maassa. Julkisen talouden velkasuhde kääntyi jopa tuntuvaan laskuun viime vuonna.

Vaikka Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa tuo epävarmuutta myös talouteen, näyttää yhä siltä, että työllisyyden kasvu jatkuu ja velkaantuminen pysyy kurissa myös lähivuodet.

Ensi viikon kehysriihessä tarvitsemme uusia toimenpiteitä, kun sota pakottaa meidät reagoimaan myös taloudellisesti. On selvää, että rahoitusta maanpuolustukseen, sisäiseen turvallisuuteen ja kyberuhkiin varautumiseen on lisättävä. Myös maahanmuuttoon tarvitaan satsauksia, kun odotamme Ukrainasta pakenevia Suomeen jopa kymmeniä tuhansia. Nämä ovat asioita, jotka on nyt hoidettava. Sota tarkoittaa myös kuljetuskustannusten ja maatalouden kustannusten nousua. Kuulimmekin jo tällä viikolla paketeista, joilla vastataan näiden aiheuttamiin ongelmiin.

Emme saa unohtaa myöskään koronakriisin aiheuttamaa hoivavelkaa, joka kasvaa kiihtyvällä tahdilla korkoa, ja joka olisi maksettava nyt. Hoitotakuun ja hoitajamitoituksen rahoitus on saatava kuntoon. Myös hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen edellyttää rahoituspäätösten päivittämistä.

Ukrainan sota on alleviivannut ekologisen siirtymän tarvetta; Suomen on päästävä nopeasti irti riippuvuudesta fossiilisiin polttoaineisiin ja niiden tuontiin. Kehysriihessä otetaan taas yksi askel energiamurroksessa. Samalla on otettava myös harppaus kohti tavoitettamme tutkimus-, kehitys ja innovaatiopanosten tuntuvaa kasvattamista. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on turvattava, jotta oppivelvollisuusiän nosto hyödyttää täysimääräisesti niin nuoriamme kuin koko yhteiskuntaa.

Samalla meidän on kuitenkin osattava katsoa myös kauemmas. Lisäpanostuksia osaamiseen, TKI-menoihin, ekologiseen siirtymään ja muuttuneen turvallisuusympäristön vuoksi puolustukseen tarvitaan monissa tulevissakin kehysriihissä.

Kysymys kuuluukin, mistä tuloja saadaan lisää näiden kattamiseen siten, että samalla varmistamme hyvinvointivaltion kestävän rahoituksen tulevaisuudessakin?

Työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen edelleen ovat välttämätön osa julkisen talouden vahvistamista. Esimerkiksi TKI-investoinnit näkyvät julkisessa taloudessa vasta viiveellä. Siksi myös verotuksen uudistamisen pitää olla lähivuosina osa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspakettia. Omistamisen veropohjaa pitää tiivistää. Matalasti verotetut pääomat on tuotava tasapuolisemmin verotuksen piiriin ja verovälttelyyn puututtava. Esimerkiksi osinkoverotuksen ongelmat on korjattava. Suurista tuloista pitää maksaa enemmän veroa kuin pienistä.

Seuraavan hallituksen työtä helpottaa jo sovittujen verouudistuksien saaminen maaliin. Arvonnousuverolla varmistetaan, että Suomessa kertyneet sijoitustuotot verotetaan todella täällä. Ulkomaiset kiinteistösijoittajat ja kaivokset pitää saada verotuksen piiriin. Kauan odotettu kiinteistöverouudistus on jo saatu lausuntokierrokselle ja tavoite on saada se voimaan vuonna 2024.

Samalla on tärkeää, että pieni- ja keskituloisten tuloverotusta ei kiristetä. Verotuksen oikeudenmukaisuuden merkitys korostuu ekologisessa siirtymässä, jonka kustannukset koituvat raskaammiksi pienituloisille ja syrjäseudulla asuville. SDP:n linjan pitää olla se, että kaikki pidetään tässäkin mukana.

Hyvät toverit,

ennätystyöllisyys ja julkisen talouden vahvistuminen kriisin keskellä ovat merkkejä siitä, että sosialidemokraattista vaihtoehtoa tarvitaan yhä myös seuraavien vaalien jälkeen.

Meidän vaihtoehtomme on rakentaa turvaa ja vakautta epävarmojen aikojen yli, rakentaa Suomea, jossa kukaan ei jää yksin, vaikka maailmaa koettelisi pandemia tai sota. Vaihtoehtomme EI ole horjuttaa turvaa heiltä, jotka sitä tarvitsevat eniten ja antaa lisää heille, joilla on jo riittämiin. Vaihtoehtomme on myös katsoa kauas, viedä Suomi kohti 2030-lukua; tehdä yhteiskunnastamme entistä enemmän hyvinvoiva, osaava, ekologinen, innovatiivinen, menestynyt, turvallinen.

Tänään on tasan vuosi seuraaviin eduskuntavaaleihin ja kevään aikana asetetaan myös ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat. Nyt on hyvä aika miettiä, olisitko juuri sinä sopiva henkilö puolueen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tarvitsemme ehdokasjoukkoomme osaajia ja asiantuntijoita laajasti eri aloilta, mutta myös moninaisuutta ja näkemystä eri elämäntilanteista.

Ehdokkaiden lisäksi vaaleissa tarvitaan Tekijöitä. Yksikään ehdokas ei pääse vaaleissa läpi omin voimin, yksiäkään vaaleja ei voiteta ilman suurta aktiivien joukkoa. Olipa apu pientä tai suurta, se on joka tapauksessa merkittävää. Meistä jokaista tarvitaan, jotta ensi keväänä Suomea johdetaan sosialidemokraattisten arvojen pohjalta myös seuraavat neljä vuotta.

Hyvät puoluevaltuutetut,

näillä sanoin julistan puoluevaltuuston kokouksen avatuksi.

Kommentit

Jätä kommentti