Puheenvuoro JHL:n, JAU:n & JUKOn –mielenilmauksessa 5.4.2022

Kiitos kutsusta tuoda valtioneuvoston tervehdys tähän mielenosoitukseen.


Julkisen alan ammattilaiset ovat arkemme mahdollistajia. Ilman teitä ei olisi laadukasta opetusta koululaisille, kirjastojen ovet olisivat suljettuina ja perheen pienimmäiset jäisivät ilman varhaiskasvatuksen palveluja. Puhumattakaan pelastusalan ammattilaisista, ravitsemis- ja puhtausalasta, sekä monista muista arjen perustan ja turvan tekijöistä, jotka työskentelevät kuntien palveluksessa.


Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Tuolloin kuntiin jäävien tehtävien osalta korostuu jo entisestään koulutuksen, muun hyvinvoinnin ja terveyden tukemisen merkitys. Tässä muutoksessa kunta-alan ammattilaisilla on entistäkin suurempi painoarvo siinä, millaiselta kuntien tulevaisuus näyttää.

Kunta-alan työntekijät pitävät huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on perusedellytykset siihen, että he voivat elää hyvää arkea omassa kotikunnassaan, aina vauvasta vaariin. Voin varmasti puhua kaikkien suomalaisten puolesta, kun puhun siitä, että olemme kiitollisia työstänne ja panoksestanne yhteiskuntamme hyväksi.

Pelkkä kiitos ei kuitenkaan riitä.

Jokaisella on oikeus saada työstään sellaista korvausta, jolla tulee toimeen, ja jolla kykenee elättämään itsensä ja perheensä. Jokaisella työntekijällä on myös oikeus vaikuttaa omiin työoloihinsa ja osoittaa mieltään – tarvittaessa myös tarttua työtaistelutoimiin. Työtaisteluoikeutta turvaavat Suomen perustuslain ohella myös monet kansainväliset sopimukset. Se oikeus on oikeusvaltion ja vapaan yhteiskunnan periaatteiden syvintä ydintä.

Suomessa työehdoista ja palkoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken, ja tämä järjestelmä on laajasti hyödyttänyt Suomea. Sopimuspohjaisen työmarkkinajärjestelmän vahvistaminen on tärkeää.

Toivonkin, että neuvotteluissa löydettäisiin yhteinen näkemys ja sopimukseen päästäisiin mahdollisimman pian. Ymmärrän kuitenkin, että tilanne on haastava.

Hallitus on pitänyt huolta kuntien toimintakyvystä, ja tukenut kuntia myös koronakriisin aikana varsin merkittävästi. Hallituksen tavoitteena on myös nyt kehysriihessä huolehtia kuntien sekä aloittavien hyvinvointialueiden rahoituksesta. Hyvin hoidettu kuntatalous luo edellytykset sille, että resursseja voidaan suunnata enemmän palveluihin ja työhyvinvoinnin panostuksiin. Toisaalta hyvin hoidettu työnantajapolitiikka kunnissa maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Palkkapolitiikka on yksi osa, joka vaikuttaa alan houkuttelevuuteen, mutta tärkeää on myös kiinnittää huomiota johtamiseen siten, että työhyvinvoinnista pidetään huolta.


Työn on oltava motivoivaa ja työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn suunnitteluun on edistettävä.  Tärkeintä on luoda työskentelyolosuhteet, jossa työntekijät voivat hyvin ja voivat myös tehdä työnsä hyvin.

Julkisen sektorin ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on asia, joka vaatii panostuksia kaikilta osapuolilta – niin työnantajilta kuin myös maamme hallitukselta.


Toimivia palveluita ei ole ilman ihmisiä. Joillain aloilla on jo nyt työvoimapulaa, jonka taustalla on monia syitä. Koulutusmäärät, alan vetovoiman ja ennen kaikkea alan pitovoiman parantaminen ovat jääneet jälkeen.

Marinin hallitus onkin käynnistänyt monia toimenpiteitä, joilla etsitään laajasti ratkaisuja työhyvinvoinnin ja julkisen sektorin vetovoimaisuuden edistämiseksi. Hyvät työolosuhteet ovat myös keskeinen asia, jolla parannetaan alan houkuttelevuutta ja edistetään henkilöstön saatavuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on työministeri Haataisen johdolla käynnistänyt tiekarttatyön, jonka tarkoituksena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus koko Suomessa. Ministeriö on kartoittanut toimialakohtaisesti tilanteet ja tarvittavat toimenpiteet laajasti eri sektoreilta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on työstetty vastauksia työvoimapulan taklaamiseksi perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun johdolla, joka käynnisti valmistelut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden –ohjelmalle.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistetty selvitystyö, jolla kartoitetaan tarvittavia lainsäädäntötoimenpiteitä erityisesti henkilöstömitoituksen osalta varhaiskasvatusalan työolosuhteiden parantamiseksi.


Hyvät kuulijat,

On selvää, että tilanteen ratkaisemiksi tarvitaan pitkäjänteistä, kestävää linjaa ja pysyviä ratkaisuja alan vetovoiman edistämiseksi. Oikotietä onneen ei ole.


Valtioneuvoston puolesta haluan sanoa, että kuulemme huolenne. Kannamme huolta julkisen sektorin vetovoimasta ja teemme parhaamme ratkaisujen löytymiseksi.

Toivon myös, että neuvottelupöydissä löydettäisiin kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu mahdollisimman pian. 

Kommentit

Jätä kommentti