Puhe Vappuna 1.5.2022

Hyvät toverit!

Kahden vuoden tauon jälkeen on hienoa päästä pitämään vappupuhetta näin kasvotusten, yleisön edessä. Vapun juhla on työväenliikkeelle ja opiskelijoille tärkeä juhla, ja sen perinteillä, kuten vappusiman ja -munkin nauttimisella, vappumarsseilla ja piknikeillä ystävien kesken, on meille valtava merkitys, jonka moni jakaa yli sukupolvien. Tänään saamme jälleen nauttia vappujuhlan karnevaalitunnelmasta ja juhlimisesta, yhdessä riemuiten. Sen ilon olemme varmasti kaikki ansainneet rankkojen aikojen jälkeen.

Olemme eläneet varsin poikkeuksellisia aikoja viimeiset kaksi vuotta. Käsillämme olevat haasteet eivät nytkään ole helppoja. Koronavirus on jäänyt keskuuteemme pidemmäksi aikaa kuin osasimmekaan aluksi ajatella. Vaikka tauti edelleen jyllääkin keskuudessamme, on silti näkymä kesää kohti jo toiveikkaampi kuin koskaan aiemmin pandemian aikana.

Helmikuussa maailma kohtasi jälleen järkyttäviä uutisia, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän epäoikeutettu, julma hyökkäyssota Ukrainassa tuntuu kuin pahalta painajaiselta. Se ei kuitenkaan ole painajaista, vaan sota Euroopan maaperällä on totisinta totta. Venäjän hyökkäys itsenäistä Ukrainaa vastaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Sota on saatava loppumaan. Emme hyväksy toiseen itsenäiseen valtioon kohdistuvaa vihamielisyyttä, emmekä hyväksy siviileihin kohdistuvia julmuuksia ja viattomien henkien riistämistä. Suomi tukee Ukrainaa nyt ja jatkossa. Eurooppalaisina olemme valmiita tukemaan Ukrainaa myös uudelleen nousussa ja auttamaan ukrainalaisia ponnisteluissa yhteiskunnan jälleenrakennuksessa, kun sen aika jälleen koittaa. Ukrainan asia on meidän asiamme.

Hyvät ystävät!

Sota Ukrainassa on peruuttamattomalla tavalla muuttanut myös oman maamme turvallisuutta. Tilanne on huolestuttava ja Venäjän arvaamattomuus on vakava paikka.

Yhteiskuntana olemme kuitenkin hyvin varautuneita turvaamaan toimintamme myös kriisitilanteissa, ja maamme Puolustusvoimat on valmistautunut läpi rauhallisten aikojen tällaisiin tilanteisiin. Suomen valmiustilanne on yleisellä tasolla erittäin hyvä, ja valmiuden sekä varautumisen eteen on tehty jo pitkään töitä. Kriittisestä infrasta ja maamme huoltovarmuudesta huolehditaan aina myös normaalioloissa. Lisäksi Suomen kansallinen puolustuskyky muodostaa selkärangan turvallisuudellemme.


On kuitenkin selvää, että joudumme uuden edessä tekemään myös uudenlaisia ratkaisuja. Eduskunnassa käsitellään selontekoa, jonka myötä myös Suomi tulee punnitsemaan omaa paikkaansa osana kansainvälistä yhteisöä ja puolustusratkaisua. On selvää, että se punninta on tehtävä ensisijaisesti Suomen kansallinen etu ja turvallisuus edellä. Hallitukselle – ja koko eduskunnalle – Suomen ja suomalaisten turvallisuus on kaikkein tärkein asia.

Siksi nyt on tärkeää, että ratkaisut tehdään tarkkaan arvioiden ja tietoon perustuen. Kuten presidenttimme Sauli Niinistö on todennut: ratkaisut tehdään harkiten, mutta viivyttelemättä.  SDP tulee muodostamaan kantansa ylimääräisessä puoluevaltuuston kokouksessa 14. toukokuuta yhdessä SDP:n eduskuntaryhmän kanssa, kun parlamentaarinen prosessi on edennyt.

Vaikka Suomi tekeekin päätökset omasta turvallisuudestaan itsenäisesti, on kuitenkin tärkeää, että etenemme mahdollisuuksien mukaan saman tahtisesti ja suuntaisesti Ruotsin kanssa, joka on maallemme tärkeä kumppani. Itämeren turvallisuus ja koko Pohjois-Euroopan vakaus on tavoite, jonka Suomi ja Ruotsi jakavat yhdessä.

Venäjän toiminnalla on paitsi turvallisuuspoliittisia vaikutuksia, mutta myöskin vaikutuksia laajemmin koko Suomelle, erityisesti täällä itärajan tuntumassa. Elinkeinoelämä, teollisuus ja matkailu ovat vakaina aikoina hyötyneet idän kauppasuhteista, yhteistyöstä ja vilkkaasta rajaliikenteestä. Näissä olosuhteissa on kuitenkin selvää, että tilanne ei tule vielä pitkiin aikoihin palautumaan entiselleen, emmekä osaa myöskään arvioida sitä, milloin sen aika voisi koittaa.

Sodan vaikutukset on arvioitava huolella myös itäisessä Suomessa. Elinkeinoelämän ja muiden toimintojen mahdollisuuksia löytää uusia ratkaisuja vaikeiden aikojen yli on selvitettävä.

Hyvät toverit!

Työmarkkinajärjestelmämme, joka on tuonut yhteiskunnallemme jo pitkään vakautta ja ennustettavuutta, elää nyt suurten haasteiden keskellä. Vastikään päättynyt Paperiliiton lakko kesti poikkeuksellisen pitkään, lähes neljä kuukautta. Onneksi sopu kuitenkin lopulta löytyi. Työnantajapuolen irtautuminen totutusta järjestelmästä on kuitenkin asettanut työmarkkinoiden vakauden vaakalaudalle, ja pitkät lakot voivat tulevaisuudessa yleistyä.

Se, että vaaditaan yksipuolisesti palkansaajalle heikennyksiä, ei ole tasavertainen asetelma neuvottelupöydässä. Ratkaisun löytäminen vaatii aina aitoa neuvottelutahtoa työmarkkinaosapuolilta. Jos luottamusta ei ole ja neuvottelutahtoa ei löydy, johtaa se väistämättä työmarkkinoiden epävakauteen ja sitä kautta vaikutukset koskettavat koko yhteiskuntaamme. Sellaista kehitystä me emme Suomeen halua, eikä sellaiseen meillä ole varaa.

Suomessa työehdoista ja palkoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken, ja tämä järjestelmä on laajasti hyödyttänyt Suomea. Sopimuspohjaisen työmarkkinajärjestelmän vahvistaminen on tärkeää. Mikäli sopimusjärjestelmä kuitenkin heikkenee, on SDP valmis puolustamaan työntekijöiden oikeuksia tarvittaessa myös lainsäädännön kautta, jotta työntekijöiden oikeudet toteutuvat ja työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevilla on aina asiallinen edustus. Se voi tarkoittaa esimerkiksi luottamusmiehen aseman säätämistä lakiin, alipalkkauksen kriminalisointia tai joukkokanneoikeuden luomista työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi.


Valtion virka- ja työehtosopimus allekirjoitettiin maaliskuussa, mutta kuntapuolella ratkaisua ei ole löytynyt. Kunta- ja hoitoalan henkilöstö on monin tavoin arkemme ja hyvinvointimme mahdollistajia ja erityisesti nyt koronakriisin aikana olemme saaneet heidän työnsä arvon hyvin merkittävällä tavalla kokea. Työehtosopimusneuvotteluja käydään nyt sovittelulautakunnan johdolla, mutta ratkaisua tilanteeseen ei näy helposti löytyvän.

Julkisen sektorin ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on asia, joka vaatii panostuksia kaikilta osapuolilta – niin työnantajilta kuin myös maamme hallitukselta. Joillain aloilla on jo nyt työvoimapulaa, jonka taustalla on monia syitä. Koulutusmäärät ovat jääneet jälkeen ja sekä veto- että pitovoimaa pitäisi parantaa monin ei keinoin.

Toivonkin, että neuvotteluissa löydettäisiin yhteinen näkemys ja sopimukseen päästäisiin mahdollisimman pian. Ymmärrän kuitenkin, että tilanne on haastava.

Hyvät ystävät!

Sosialidemokraattien johdolla – kriisien keskellä – hallitus on toteuttanut suurimmat uudistukset Suomessa vuosikymmeniin. Oppivelvollisuuden pidentäminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, perhevapaauudistus – muun muassa nämä historialliset uudistukset ovat osa sitä perintöä, jonka jätämme tästä hallituskaudesta seuraaville polville. Osa perintöämme on korkein työllisyysaste vuosikymmeniin, viime vuonna laskuun kääntynyt velkasuhde ja bkt:n palautuminen jopa yli koronakriisiä edeltäneen tason. Tämä on sosialidemokraattien johtaman hallituksen perintö, vaikka oppositiosta muuta väitetäänkin.

Vaikka hallituskausi on kääntymässä loppusuoralle, riittää työtä vielä tehtäväksi. SDP pitää kiinni siitä, että loputkin hallituksen tavoitteista ja hankkeista saadaan suunnitellusti maaliin. Ilmastolaki tullaan saamaan voimaan ja Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Uudistamme luonnonsuojelulain. Työllisyyspalvelut haluamme siirtää kuntien vastuulle vuonna 2024. Kaivoslaki uudistetaan. Samoin kiinteistöverotus. Nämä kaikki tulemme vielä lisäämään perintöömme.

Lisäksi uudet aluevaltuustot ovat aloittaneet työskentelynsä tänä keväänä. Valtuutettumme alueilla ovat vahvasti mukana ympäri maan vaikuttamassa keskeisissä luottamustehtävissä hyvinvointialueiden perustuksiin. Sosialidemokraattien vahvalla vaikuttamisella rakennetaan suomalaisten tuleva hyvinvointi ja palvelut.

Samalla myös kuntien rooli tulee ensi vuoden alusta muuttumaan, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille. Meillä on merkittävä roolimme myös tässä muutoksessa, jonka kunnat nyt ovat kohtaamassa.

Meidän vaihtoehtomme on rakentaa turvaa ja vakautta epävarmojen aikojen yli, rakentaa Suomea, jossa kukaan ei jää yksin, vaikka maailmaa koettelisi pandemia tai sota. Vaihtoehtomme EI ole horjuttaa turvaa heiltä, jotka sitä tarvitsevat eniten ja antaa lisää heille, joilla on jo riittämiin. Tehtävämme on huolehtia, että kansalaiset selviävät arjesta ja palvelut toimivat. Esimerkiksi huhtikuun kehysriihessä hallitus linjasi, että inflaation kasvuun vastataan pienituloisimmille indeksitarkistuksen aikaistuksella. Tämä on konkreettinen asia, joka tuo helpotusta kaikista heikoimmassa asemassa oleville.

Vaihtoehtomme on myös katsoa kauas, viedä Suomi kohti 2030-lukua; tehdä yhteiskunnastamme entistä enemmän hyvinvoiva, osaava, ekologinen, innovatiivinen, menestynyt, turvallinen.

Ennätystyöllisyys ja julkisen talouden vahvistuminen kriisin keskellä ovat merkkejä siitä, että sosialidemokraattista vaihtoehtoa tarvitaan yhä myös seuraavien vaalien jälkeen.

Näillä sanoin, toivotan teille kaikille mitä mainiointa vappua!

Kommentit

Jätä kommentti