Puhe SOSTE-Akatemian koulutuksessa 11.5.2022 – Miksi suoraa demokratiaa tarvitaan edustuksellisen lisäksi?

Hyvät kuulijat, hyvät aluevaltuutetut,

Sote-uudistus on suuri mahdollisuus miettiä, millä tavalla juuri omalla alueella olisi järkevintä järjestää palvelut ja miten palveluiden laatua voisi parantaa. Historian ensimmäisinä aluevaltuutettuina teillä on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa aluehallinnon perusrakenteisiin ja toimintatapoihin.

Tärkeintä on mielestäni huomioida kaikessa toiminnassa se, että hyvinvointialueet ovat ennen kaikkea ihmisiä ja heidän tarpeitaan varten.

Hyvinvointialueet ovat yksittäisiä kuntia laajempia toimijoita, joiden asukkaina on myös monimuotoisempi joukko erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Palvelut uudistuvat, mutta samalla se on myös ihmisille osin uuden arjen opettelemista uudessa ympäristössä.

Ihmisille on tärkeää kokea, että heidän tarpeitaan ja ajatuksiaan on kuultu, kun palveluita on kehitetty. Siksi erityisesti myös osallisuuteen panostaminen kaikilla alueilla on tärkeä kehityspiste.

Se tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueilla on onnistuttava palveluiden uudistamisen lisäksi myös luomaan luottamusta ja avoimuutta, sekä viestittävä monipuolisesti ja ymmärrettävästi alueensa asukkaille. Ihminen, joka ei tiedä eikä luota, ei myöskään osallistu. Jos ihmiset otetaan mukaan jo alkuvaiheessa, on myös osallisuuden kehittäminen helpompaa myös tulevaisuudessa.

Lainsäädännöstä tulevat vaikuttamismahdollisuudet hyvinvointialueiden asukkaille ovat pääosin tuttuja kuntalaista: hyvinvointialueille perustetaan lakisääteisesti nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Nämä ovat kuitenkin edustuksellisia toimijoita. Osallisuuden edistämiseksi tarvitaan paljon muitakin vaikuttamisen tapoja, jotka ottavat huomioon erilaiset lähtökohdat vaikuttamiselle ja erilaiset osallisuuden tasot. Edustuksellinen demokratia ja suora demokratia eivät sulje toisiaan pois, vaan päinvastoin täydentävät ja tukevat toisiaan.

Suurin osa suomalaisista äänioikeutetuista ei äänestänyt aluevaaleissa. Se on erittäin huolestuttavaa, ja osin se kertoo myös edustuksellisen demokratian pohjan murenemisesta. Edustuksellisen demokratian puutteita ei pysty korjaamaan luomalla uusia edustuksellisia toimijoita, vaan siihen tarvitaan luottamuksen kulttuuria. Tarvitaan esimerkiksi helposti lähestyttäviä ja ihmisiä kiinnostavia osallistumisen muotoja.

Erityisesti niillä alueilla, joilla äänestysaktiivisuus jäi erittäin alhaiseksi, on tärkeää nyt eri keinoin rakentaa luottamusta ja suoraa yhteyttä asukkaisiin. Jos hyvinvointialueiden demokratia rajoittuu pelkästään vaaleihin ja vaikuttamistoimielimien toiminnan pyörittämiseen, jäävät ne ihmisille hyvin suurella todennäköisyydellä etäisiksi myös jatkossa.

Hyvinvointialueiden osallisuusohjelman pohjaa valmistellaan tämän kevään aikana Sitran vetämässä Demokratia-valmisteluryhmässä. Tämän työn tavoitteena on herätellä keskustelua alueilla ja löytää ratkaisuja siihen, minkälaisia osallistumisen tapoja eri alueiden ja alueiden erilaisiin osiin tarvitaan. On tehtävä pohdintaa myös siitä, millaista osallistumista tavoitellaan ja millaisin toimin nämä tavoitteet saavutetaan.

Samalla on kuitenkin tärkeää, että alueilla pohditaan ratkaisuja myös itsenäisesti. Vaikka osallisuusohjelmaa valmistellaankin vielä, ei alueiden tarvitse odottaa sen valmistumista, vaan asukkaiden olisi hyvä päästä mukaan vaikuttamiseen jo valmisteluvaiheessa. Lisäksi on syytä tiedostaa, että yhtä tiettyä mallia, jolla osallisuutta voitaisiin suoraan edistää, ei ole. Jokaisella alueella on omat erityspiirteensä ja tarpeensa. Toisille sopiva osallisuuden malli voikin kaivata toiselle alueelle siirryttäessä omia hienosäätöjä – tai sitten jotain aivan muuta.


Pienetkin osallistumisen paikat ovat merkityksellisiä, kunhan niissä on aito mahdollisuus vaikuttaa. Esimerkiksi asukaspaneelit ovat hyviä tapoja, joilla voidaan tehostaa ja laajentaa asukaskuulemisten piiriä. Lisäksi järjestökentällä ja kolmannen sektorin toimijoilla on valtavasti näkemystä asukkaiden tarpeista, sekä myös tärkeiden palveluketjujen ja -kokonaisuuksien ylläpitämisestä. Asukkaiden lisäksi myös kolmannen sektorin mukana pitäminen on kriittisen tärkeää. 

Osallisuuden kehittäminen vaatii myös resursseja. Kuka tahansa ei pysty kehittämään osallisuuden menetelmiä ja rakenteita, vaan sitä kehittämään tarvitaan alan asiantuntijoita. Osallisuuteen panostamalla voidaan myös aidosti saavuttaa tulevaisuudessa merkittäviä säästöjä, kun kalliita ja vaikeita ongelmia pystytään parhaimmillaan ehkäisemään ennalta osallisuuden avulla.

Osallisuuteen panostaminen on kuitenkin viisautta, eikä demokratian arvoa voi edes taloudellisesti mitata. Koko yhteiskuntamme rakentuu yhteisen luottamuksen varaan ja demokratia on osa sen ydintä.

Hyvinvointialueilla on nyt käsissään ainutlaatuisen hieno mahdollisuus uudistaa demokratiaa, kehittää sekä testata erilaisia tapoja ottaa asukkaita mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteistyön potentiaali asukkaiden, kolmannen sektorin toimijoiden, kuntien ja muiden hyvinvointialueiden sekä valtion kanssa kannattaa nyt hyödyntää.

Keinovalikoima on lähes rajaton ja itsehallinto tarjoaa hyvinvointialueille liikkumatilaa. Tärkeintä on mahdollistaa se, että jokaisella asukkaalla on aidosti mahdollisuus tulla kuulluksi ja kokea, että juuri heidän osallistumisellaan on myös merkitystä.

Kommentit

Jätä kommentti