Kiitän kaikkia paikalle saapuneita, että pääsitte osallistumaan tähän digiministeriryhmän koolle kutsumaan seminaariin. Tarkoitus on yhdessä luoda vähän katsausta sekä siihen, mitä viime vuosina on tapahtunut, että siihen, mitä seuraavina vuosina tulee toivottavasti tapahtumaan.

___________

Tämä seminaarin järjestäneen digiministeriryhmän työ sai alkunsa tämän vaalikauden puolivälin paikkeilla. Oli käynyt selväksi, että valtioneuvostossa yhteistyö digiasioissa ei toiminut tarvittavalla tavalla. Tekeminen oli siiloissa ja koordinaatio oli heikkoa. Tehtiin päällekkäistä ja asioita putosi vastuualueiden väliin.

Näin merkittävässä asiassa tarvitaan yhteistä johtorakennetta. Erityisesti aikaisemmin on puhuttu mahdollisesti digiministeristä tai –ministeriöstä. Tällainen keskitetty rakenne ei kuitenkaan olisi ollut toimiva ratkaisu nykytilanteeseen. Digitalisaatiota ei voi irrottaa substanssista. Hallinnonalojen digitalisaation johtaminen ei onnistu tehokkaasti niiden ulkopuolelta. Uusien hallinnon tasojen rakentelun sijaan kiinnostavampaa olikin miettiä, miten saataisiin nykyisistä kaikkein paras irti.

Siksi perustimme digiministeriryhmän ja sen yhteyteen virkamiesvetoisen valtioneuvoston digitoimiston. Ne muistuttavat ajatukseltaan vähän virtuaalista digiministeriötä, mutta perustuvat kuitenkin ministeriöiden kollegiaaliseen yhteistyöhön nykyisen ministeriörakenteen pohjalta. Tärkeintä oli siis luoda malli, joka ohjaa yhdessä tekemiseen ja tiedon jakamiseen. Halusimme, että meillä on digiasioissa yhtenäinen valtioneuvosto, yhteinen tilannekuva ja yhteiset tavoitteet.

Toivon vahvasti, että tämä malli selviää myös seuraaville hallituskausille. Kokemukset ovat olleet hyviä ja rakenne on osoittanut jo kykynsä edistää asioita. Ehkäpä konkreettisimpana tuloksena Suomen strateginen digitaalinen kompassi, jonka kollegani ministeri Timo Harakka esittelee kohta tarkemmin. Myös kyberturvallisuuden vahvistamisessa koko valtioneuvoston tasolla ministeriryhmä ja poikkihallinnollinen digitoimisto ovat osoittaneet vahvuutensa. Valitettavista syistä meidän on tällä hetkellä syytä kiinnittää erityistä huomiota kyberturvallisuuteen ja sitä jos mitä ei kannata tehdä siiloissa. 

On mainittava, että digiministeriryhmän ja digitoimiston yhteistyöhön perustuva digitalisaation johtamisen malli on myös herättänyt huomiota ja kiinnostusta ulkomaita myöten. Ajattelen, että tällaista hallinnonalarajat ylittävää ketterää verkostomaista tekemistä tarvitaan hallinnossa enemmänkin.

Hyvät kuulijat,

Suomi on digitalisaatiossa varsin edistynyt maa. Niin kuin varmasti kaikki täällä tiedämme, olimme taas Euroopan komission digitaalisen yhteiskunnan desi-indeksissa Euroopan ykkösiä ja YK:n sähköisen hallinnon vertailussa kakkosia.

Meillä on siis osaamista. En kuitenkaan usko, että meillä silti on kauheasti varaa itsetyytyväisyyteen. Kilpailu on niin kovaa, että jos kesken kaiken alkaa tuulettelemaan, kärki karkaa ja perässä tulevat menevät oikealta ohi. Hyvillä tarkoituksilla ja suunnitelmilla ei saa lohdutuspalkintoja, vaan tulokset ratkaisevat. Työtä siis tarvitaan. Vanhaa suomalaista sanontaa mukaillakseni, hyvin suunniteltu on vielä kokonaan tekemättä.

Tämän päivän tavoitteena on, että saisimme luotua ja vahvistettua yhteistä visiota ja tahtotilaa siitä, miten digitalisaatiota edistetään Suomessa ja miten säilytämme paikkamme maailman kärkijoukossa.  Se, että olemme kaikki täällä tänään, kertoo, että digitalisaatio on yhteinen kansallinen projekti. Siinä tavoitteet voivat olla yhteisiä yli sektori- ja poliittisten rajojen. Juuri tällaisissa suurissa asioissa yhteen hiileen puhaltaminen on ollut Suomen vahvuuksia. Uskon, että kykenemme näyttämään tuota vahvuutta myös digitalisaation suhteen.

Meillä on siis osaamista, nyt peräänkuulutan yhteistyötä sen hyödyntämiseen.

Yhtenäisyyden ei kuitenkaan pidä tarkoittaa pelkkää konsensushakuisuutta. Toisinaan esimerkiksi valtionhallinnon strategiatyössä ongelmaksi on muodostunut, ettei ketään haluta suututtaa ja siksi pitäydytään asioissa, joista kaikki voivat olla samaa mieltä. Tällainen työskentely kuitenkin tuottaa lähinnä korulauseita. Jos tehdyistä ratkaisuista ei kukaan ole eri mieltä, voidaan kysyä, onko oikeastaan ylipäänsä tehty ratkaisuja? Tarvitaan siis myös rohkeutta edetä ja valmiutta hyväksyä se, että uuden edessä myös jokin vanha aina väistyy.

Meillä on siis osaamista ja kyky tehdä yhteistyötä. Nyt tarvitaan vielä riittävästi rohkeutta ja kunnianhimoa, jotta osaamisesta ja yhteistyöstä saadaan kaikki irti ja viemme asiat maaliin asti. Muistetaan myös, että digitalisaatiossa edistyminen on vasta puolet yhtälöstä. Teknologinen kehitys ei hyödytä, ellemme kykene omaksumaan myös uusia toimintapoja sen hyödyntämiseksi.

Hyvät osallistujat,

Digitalisaatio on ollut hallituksen työssä yksi tämän kauden merkittävistä teemoista ja tulevilla hallituskausilla sen painoarvo tulee vain kasvamaan. Silti poliittisessa keskustelussa se jää helposti etäiseksi kysymykseksi. Digitalisaation mahdollisuudet eivät juuri puhuta toreilla, siihen harvemmin sisältyy suuria poliittisia ristiriitoja, eikä asiasta juuri synny lööppejä. Kaikki suhtautuvat siihen pääasiassa positiivisesti, mutta suuri intohimoja se herättää vähän.

Tähän ei politiikalla kuitenkaan oikein olisi enää varaa. Digitalisaatio on yksi tärkeimmistä ilmiöistä tällä ja seuraavilla vuosikymmenillä ja panokset ovat valtavat. Digitalisaatio tulee ratkaisemaan sen, millainen on työn tuottavuus jatkossa, miten maamme työvoima riittää ja millainen elintaso meillä on. Nopeasti edistyvä digitalisaatio tulee jakamaan kilpailukykyä, taloudellista hyvinvointia ja myös valtaa uusiksi globaalisti. Tässä kilpailussa kärkijoukossa oleminen ei ole vain kunnia- tai arvovaltakysymys, vaan sillä on suuri vaikutus maamme tulevaisuudelle. Kehitys etsii suuntansa ja joko olemme siitä suunnasta mukana päättämässä tai sitten se tulee meille annettuna.

Sanon siis tämän teille mitä painokkaimmin: Politiikan on korkea aika kiinnostua digitalisaatiosta.

Tähän ehkä auttaa, jos kykenemme nykyistä paremmin sanoittamaan digitalisaation mahdollisuudet. Asian teknologista monimutkaisuutta ei tarvitse pelätä. Politiikassa autotiet tai polttoaineet ovat mitä kuumimpia aiheita, vaikka harva kansanedustaja osaisi teille kovin yksityiskohtaisesti selittää, miten polttomoottori toimii. Tekninen jargoni jääköön siis asiantuntijoille, politiikan tehtävä on piirtää kehitykselle suuntaviivat. Digitalisaatioon sisältyy merkittäviä eettisiä kysymyksiä, esimerkiksi tietojen omistajuuteen tai tekoälyyn pohjautuvaan päätöksentekoon liittyen. Nämä ovat asioita, joita ei voi jättää vain muotoutumaan markkinakehityksen myötä. Samalla politiikan on kuitenkin syytä suhtautua positiivisesti kehitykseen. Ei siis jarruttamaan, vaan huolehtimaan, että kehitys kulkee oikeaan suuntaan. Meidän poliitikkojen tehtävä on myös muistuttaa kansalaisia siitä, mitä kaikkea teknologinen kehitys on heille tuonut, ja tarjota visio siitä, mitä kaikkea se voi tuoda.

Vauhtisokeuteen ei tietenkään ole varaa. Digitalisaatio tuo monille hyötyä, mutta politiikan tehtävä on myös huolehtia, että se ei saa syrjäyttää ketään. Hyvät ystävät, digitalisaatio on työkalu, ei itseisarvo. Nollilla ja ykkösilläkin toimivan yhteiskunnan tulee toimia ihmisten, ei nollien ja ykkösten ehdoilla.

Emme siis saa unohtaa niitä, jotka eivät käytä älylaitteita tai tietokoneita. Tukea ja apua uuden teknologian kanssa toimimiseen pitää olla tarjolla, mutta samalla meidän pitää huolehtia myös niiden palveluista ja tarpeista, jotka eivät edes avustettuna tule digitaalisia välineitä juuri käyttämään. Pitämällä kaikki mukana varmistamme, että teknologisella kehityksellä on laaja tuki ja oikeutus.

Digitalisaatiossa piilee myös muita riskejä, jotka on tiedostettava. Yhteiskunnan on laajasti kyettävä varautumaan siihen, että uutta teknologiaa voidaan käyttää myös vihamieliseen toimintaan, kuten valeuutisten levittämiseen ja yhteiskunnallisten jakolinjojen rakentamiseen. Tätä vastaan voimme kamppailla niin vahvistamalla yhteiskunnan sähköisen infran kestävyyttä kuin suomalaisten digitaalista sivistystä ja tietoa riskeistä.

Nämäkin asiat sanottuani toivon kuitenkin, että pystymme näkemään asiat aina enemmän mahdollisuuksien kuin uhkien kautta.  

Hyvät ystävät

Näin ministerin näkökulmasta tämä hallituskausi alkaa olla lopuillaan, mutta työ digitalisaation edistämisessä tietenkin jatkuu. Haluan syvästi kiittää oman ministeriöni sekä kaikkien muiden ministeriöiden väkeä, ja kollegoita, joiden kanssa on ollut mahdollisuus tätä työtä tämän kauden aikana tehdä.

Viime vuosina julkinen sektori on tehnyt digi- ja teknologia-asioissa myös erittäin hyvää yhteistyötä niin yksityisen, kolmannen kuin koulutus- ja tutkimussektorin kanssa. Suuret kiitokset kuuluvat kaikille niille, jotka ovat tämän hallituskauden aikana antaneet panostaan, oli sitten kyse digikompassin valmistelusta, teknologianeuvottelukunnan työstä, työryhmistä tai jostain muusta yhteistyön muodosta.

Näillä sanoin avaan tämän seminaarin ja toivon, että se on antoisa kaikille osallistujille.