Taloustilanne on tiukalla ja kaikki puolueet ovat tehneet omaa suunnitelmaansa miten valtion taloutta voidaan tasapainottaa, jotta velkaantuminen vähenee ja maa pääsee takaisin kasvun tielle. Sopeutuksen summista ja aikataulusta on ollut erilaisia näkemyksiä. Kaikilla puolueilla on listassa sekä rakenteellisia uudistuksia että menosopeutuksia. Nämä ovat tuttuja jo edelliseltä hallituskaudelta, jolloin päätettiin yhteensä yli kuuden miljardin euron sopeutuksista ja monista rakenteellisista toimista, joista sote jäi vielä kesken, mutta siitäkin oli jo parlamentaarisesti tehty pohjatyö. Koko neljän vuoden hallituskauden ajan pidimme huolen siitä, että perusturvan parannuksella sekä verotuksella – pienituloisiin kohdistuvan perusvähennyksen ja suurien ansiotulojen sekä pääomaveron korotuksilla – on tuloeroja kaventava vaikutus.

Nyt linja on muuttunut. Pääministeri Sipilän sanoin: ”suurituloiset eivät osallistu sopeutukseen eli yhteisiin talkoisiin”. Vaihtoehtoja on kyllä olemassa, sillä tuloverotuksen yläpäässä, johon edellisellä kaudella luotiin ns. solidaarisuusvero, olisi ollut yhä varaa kiristää tai olisi voitu tehdä pääomatulojen verotuksen korotus. Näin ei nyt tehdä vaan luvassa on tuloverotuksen kevennyksiä tuloista riippumatta, jolloin hyötyvät kyllä kaikki ja suurituloiset kaikkein eniten. Samalla on kuitenkin luvattu erilaisia välillisiä veronkorotuksia ja toisaalta jätetty joitakin toimintoja täysin leikkausten ulkopuolelle, kuten maatalous ja puolustusvoimat.

Varsin monien yliopistotutkijoiden, talousanalyytikkojen ja median sekä eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan sopeutus kohdentuu erityisesti lapsiperheisiin, työttömiin ja eläkeläisiin. Valitettavia suunniteltuja esimerkkejä ovat lapsilisien ja opintorahan elinkustannusten mukaisten korotusten eli indeksiin sitomisen peruutus ja päivähoitomaksujen korotukset. Työttömien kohdalla uhka on kahden suuntainen; toisaalta työllisyysrahojen leikkaukset, jolloin yritykset, kunnat ja järjestöt voivat työllistää aiempaa harvempia ja toisaalta uhka työttömyyskorvausten leikkauksista. Eläkeläisiä koskettavat suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, kansaneläkkeen indeksileikkaukset, muutokset lääkekorvausjärjestelmässä ja asumistuen leikkaukset.

Kaiken tämän lisäksi lisää leikkauksia on luvassa, jollei päästä ns. yhteiskuntasopimukseen työmarkkinajärjestöjen kesken. Sopimuksen lähtökohta on ollut palkkojen alentaminen lisäämällä 100 tuntia työtä nykyisellä palkalla. On arvovalinta laittaa laskun maksajiksi ne joilla jo nyt on vähiten ja samalla lisätä tuloeroja ja kuilua hyvin toimeentulevien ja pienituloisten välillä.