Osallistuin lokakuussa Roomassa järjestettyyn Open Government Partnership –kokoukseen, joka on 77 maan yhteinen aloite avoimen hallinnon puolesta. Euroopan alueellisessa kokouksessa keskustelimme demokratian, osallisuuden ja oikeusvaltioiden tilasta. Huolet sodasta Euroopassa ja sen pitkäaikaisista seurauksista olivat keskusteluissa vahvasti läsnä. Sodan uhreja ovat ihmiset, mutta myös ne kultaakin kalliimmat arvot, jotka koetaan kaikista tärkeimmiksi. Ukrainan kansa taistelee parhaillaan oikeudestaan elämään, itsenäisyyteen ja vapauteen, kun taas Venäjällä sananvapauden tila on kaventunut olemattomaksi ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa on rajoitettu liki mahdottomaksi.

Myös maailmanlaajuisesti tarkasteltuna demokratian, sananvapauden ja oikeusvaltioiden yleisessä kehityksessä on valloillaan huolestuttavaa liikehdintää. Äärioikeiston suosio on noussut Euroopassa ja muualla maailmassa. Lisäksi lehdistönvapaus kehittyy huolestuttavaan suuntaan Puolassa, Unkarissa ja Kreikassa. Vaikka Suomi onkin maailman parhaimmiston joukossa lehdistönvapaudessa, emme täysin puhtaita papereita ole kansainvälisissä vertailuissa tästä saaneet. Esimerkiksi median keskittyminen harvojen omistukseen on herättänyt huolta.

Vaikeina aikoina kansa kaipaa vahvoja ja karismaattisia johtajia, jotka tarjoavat selkeän vaihtoehdon nykytilalle. Toisaalta pitkään jatkuneet epävarmuudet ja heikko taloudellinen tilanne ovat saattaneet viedä perinteiseltä politiikalta uskottavuuden. Tällaiset tilanteet ovat omiaan ruokkimaan ääriliikkeiden suosiota, ja siksi ne ovatkin vaarallisia. Tammikuussa 2021 näimme, kuinka Capitol Hill vallattiin mellakoiden loppuhuipentumana, vaikka ajatusta pidettiin aluksi mahdottomana.

Konservatiivisilla ja populistisilla ääriliikkeillä on tapana käyttää vihaa, pelkoa ja vastakkainasettelua oikeutuksena vähemmistöjen ja heikoimmassa asemassa olevien oikeuksien rajoittamiselle. Liikkeillä on myös selvä kytkös naisten oikeuksien heikentämiselle. Euroopassa ja Yhdysvalloissa politiikan agendalle ovat nousseet uudelleen naisten aborttioikeuden rajaamiseen liittyvät kysymykset. Puolassa oikeutta aborttiin kiristettiin merkittävällä tavalla, kun maan perustuslakituomioistuin asettui oikeistopopulistisen hallituksen kannalle aborttikysymyksessä. Yhdysvalloissa korkein oikeus kumosi yleisen aborttioikeuden, republikaanipresidenttien nimittämien tuomareiden valtaenemmistön mahdollistamana.

Olisi vaikea kuvitella, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa mikään ylläkuvatuista olisi mahdollista. Siihen ajatukseen tuudittautuminen ei kuitenkaan kannata. Demokratia ja oikeusvaltioperiaatteet tarvitsevat puolustajansa. Mikäli niiden toteutuminen otetaan itsestään selvyyksinä, on vaarassa koko järjestelmän uskottavuus. Siksi poliitikkojen on kyettävä tarkastelemaan myös omaa toimintaansa kriittisesti ja kuunneltava kansalaisia herkällä korvalla. Avoimuuden ja luottamuksen rakentaminen yhteiskunnassa varmistavat myös demokratian ja oikeusvaltion lujuuden kriisien hetkellä.

Viiden kuukauden päästä maassamme käydään eduskuntavaalit, joissa ratkaistaan Suomen suunta tuleville vuosille. Nyt jos koskaan, useiden kriisin täyttämien vuosien jälkeen, on tehtävä kovasti työtä sen puolesta, että Suomessa vallitsee jatkossakin usko demokratiaan ja oikeusvaltioon. Kannustan kaikkia lähtemään mukaan vaalityöhön ja innostamaan kansalaisia miettimään maamme tulevaisuutta yhdessä.

Kuva: Hanne Salonen

Kirjoitus on julkaistu Demarinaisten Vieraskynä-blogissa 14.11.2022