Suomessa tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet enemmän kuin muissa OECD maissa. Köyhien määrä on Suomessa vuoden aikana lisääntynyt 100 000 henkilöllä. Nähtäväksi jää, mikä on tilanne ensi kevään jälkeen, kun työttömyys kasvaa jopa yli 300 000 henkilön.
Edellisen laman alkaessa pitkäaikaistyöttömien määrä oli 5000, kun se nyt on 50 000 henkilöä. Tilanne on siis varsin toisennäköinen. Sukupolvien ketjut toimeentulotukea tarvitsevissa ovat jo osin muodostuneet.
Tiedämme, että edellisen laman aikana työttömiksi jääneiden nuorten työllistyminen on jäänyt pysyvästi heikommalle tasolle kuin muiden ikäluokkien. Viime laman seurauksia nuorten elämässä tutkinut Tytti Solantaus on todennut, että lama kosketti 80 % perheistä otannassa vähentyneinä tuloina. Lama vaikutti nuorten elämään kaikilla elämän osa-alueilla: kodissa, perheessä, koulussa, vapaa-ajalla ja työelämässä. Lama horjutti näitä kaikkia kehitysympäristöjä ja altisti syrjäytymiselle.
Tiedossa olevista syistä johtuen talouslamaan ja siitä johtuvaan työttömyyteen sekä kuntapalveluiden riittävyyteen olisi pitänyt tehdä huomattavasti tukevampia toimia jo vuoden 2008 lopussa tai ainakin vuoden 2009 aikana, eikä vain syyttää kuntia tuhlailusta ja työntekijöitä neuvotteluhaluttomuudesta tai oppositiota pelottelusta.
Nuorten maailmassa perheen talouden pennin venyttäminen näkyi 53% yksinhuoltajaperheistä ja 40% kahden huoltajan perheistä. Vanhemmista työttöminä oli tutkimuksen aikana 14 -20 %. Työssä olevista työtahdin kertoi kiristyneen 60 % tapauksista. Em. asiat aiheuttivat vanhempien uupumusta ja ärtyisyyttä, mielenterveys ja päihdeongelmia sekä ristiriitoja parisuhteessa. Nämä eivät voineet olla välittymättä lapsiin.
Samanaikaisesti tehdyt leikkaukset kouluista opettajien lomautuksina, ryhmien suurenemisena ja opetustarvikkeiden vähentymisenä uuvuttivat monet opettajat ja vähensivät heidän työmotivaatiotaan. Näin yksi tärkeä tuki nuorille ei toiminut täydellä teholla. Vapaa-ajan vietossa laman vaikutukset näkyivät koulujen kerhotoimintojen vähentymisenä ja perheessä harrastuksiin käytettävissä olevien rahojen vähenemisenä, joka johti omaehtoiseen kuljeskeluun ja toisaalta nuorten eriytymiseen niihin joilla oli rahaa ja niihin joilla rahaa shoppailuun tai kahviloissa käymiseen ei ollut. Vanhempien työttömyyden siirtyminen ylisukupolviseksi vahvistui laman aikana.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia ja löydetty kolme erilaista polkua nuorten talousvaikeuksissa. Kaksi ensimmäistä kertovat kaikkien kehitysympäristöjen kriisistä. Ensimmäinen polku on supistuvien mahdollisuuksien polku, jossa nuorelle tulee kuva, ettei hänelle edes kuulu tai voi ollakaan kaikkia samoja mahdollisuuksia kuin muilla. Tämä on usein ulkopuolisuuden ja osattomuuden polku.
Toisena on uhman polku, jossa liitytään porukoihin, jotka eivät arvosta koulua ja sosiaalisia normeja, erityisesti jos ollaan pettyneitä niiden toimintaan. Kuulumisen tai osallisuuden varmistaminen tehdään keinoilla, jotka ovat pidemmällä tähtäimellä haitallisia itselle ja läheisille.
Kolmantena polkuna on pärjäämisen polku, joka voi johtaa vahvistumiseen ja pärjäämiseen aikuisena. Tässä nuori ottaa osaa perheen tilanteeseen sopeutumalla ja auttamalla, kantaen oman osansa vastuusta. Tämä on mahdollista jos nuori on osallisena ongelmia ratkaistaessa ja tuntee kuuluvansa osana kaikkiin kehitysympäritöihin.
Taloudelliset toimintaedellytykset vaikuttavat perheiden ja lasten elämään jopa vuosikymmeniä, joten työllistyminen tulee olla kaiken lähtökohta unohtamatta taloudellisia tukia ja eri kehitysympäristöjen mahdollisuutta vastata roolistaan. Nuorten kasvamista voidaan tukea ottamalla nuori mukaan pohtimaan ratkaisuja erilaisiin ongelmiin ja samalla kokemaan osallisuutta ja jatkuvuutta sekä tarjoamalla näköaloja tulevaisuuteen.
Kommentit
Täytyy todeta Paaterolle, että suomalaisten elintaso on tänä vuonna korkeammalla kuin koskaan, meillä inflaatio o%, meillä on korot 2 % ( edellinen lama 12-20 % ), työttömyys selkeästi alle puolet edellisen laman tasosta ja kiitos onnistuneeen veroelvytyksen, se ei ole lisääntynyt vuoden aikana kuin 60000, mikä on todella vähän otetaan huomioon viennin väheneminen kolmanneksella, jolle Paatero ja puolueensa kuten ei myöskään hallitus voi mitään. Työntekijöiden reaaliansiot ovat nousseet 3-5 % eli ennätysmäisesti, joka on antanut liikkumavaraa pienille palkankorotuksille. Se mikä on huonoa on kunnissa jatkuva törsäily.Toivotaan, että tähän uusi hallitus ottaa tiukemman asenteen. 2-3 mrd voitaisiin säästää vaalikaudessa ja kun työuria pidennetään niin veronkorotuksista selvitään kohtuudella. Suomen kuva on täysin toisenlainen kuin Paatero esittää. Jos tuo on Urpilaisen joukkojen mantra, sillä joutaa olemaan oppositiossa edelleen seuraavat neljä vuotta.
On totta että tilanne on erilainen nytkun 90 luvulla mutta työttömyys kasvaa nopeammin ja jo nyt 300 000 työnhakijaa on mielestäni aivan liikaa. Nuorten osalla eivät toteudu yhteiskuntatakuu edes yli 3 kk työttöminä olleille kuin 75 % ja määrät vain lisääntyvät. Muissa vienistä riippuvaisissa maissa esim. Ruotsissa ja Saksassa on kuitenkin jo pystytty vienti saamaan nousuun ihan toisella tavalla kuin meillä. Työttömyys kasvaa kun valittiin veroelvytys surituloisille, joka ei lisännyt toivotusti yksityistä kulutusta eikä näin luonut työpaikkoja, kuten tapahtui maissa joissa satsattiin julkisiin investointeihin työllistäen näin ihmisiä.
Meillä on tietoa mitä tapahtuu mm. nuorille kun kunnat lomauttavat opettajia, nuorisotyöntekijöintä, terveydenhoitajia ym. murtaen nuorten kehitysympäristöltä tarvittavaa tukea.
Toivottavasti nykyhallitus uskoo Niinistöä tai talousasiantuntijoita, jos on vaikeata uskoa oppositiota.
Maan hallitukselta tarvitaan nuorisotyöttömyyden hoitoon tuntuvasti enemmän voimakkaampia tekoja !
Maan päättäjät vallakahvalla olevat yrittävät torjua liian isoksi paisu
nutta nuorisotyöttömyyttä murusilla (esitys kuulema 64 milj.euroa )
mutta tällä rahalla ei asiaa saada kuntoon .
On odotettavissa ,että nuorisotyöttömyys ( v. 15- v. 29 välillä) tulee
kipuamaan tonne 24 % -29 % keskimäärin maassamme.
Siis vastuullista yhteistyön henkeä tarvitaan kaikilta tahoilta työlli-
syyden hoidossa !
Pieneläkeläisille, lapsiperheille ja muille heikompiosaisille tulee
saada parannusta ostovoimaan pikaisesti aikaiseksi !
Pertti ”Peope” Heino
Nuorisotyöttömyyden hoitoon tarvitaan voimakkaampia tekoja !
Maan vallankahvassa olevat päättäjät yrittävät torjua liian isoksi
paisunutta nuorisotyöttömyyttä murusilla (esitys 64 milj.euroa ),
mutta tällä rahalla ei asiaa saada kuntoon, sillä maassamme nuorisotyöttömyys kiipeää tuonne 24%-29% välille, jopa siitäkin enemmänkin .
Työllisyyden parantamiseksi tulee tehdä kaikki voitavat toimenpi-
teet sekä yhteisvastuullisesti saattaa maamme tosissaan uudelle
kasvu-uralle. Tulee muistaa heikompia ,ei jätetä ketään tuleen
makaamaan.
Kyllähän asianlaita on niin, että järkeviä toimia nuorisotyöttömyy-
den torjuntaan tarvitaan valtion, kuntien sekä yksityissektorin
taholta enemmän. Sillä vielä tulee ja koittaa aika, jolloin itketään
työvoimapulasta tosissaan………….
Jos maamme päättäjät eivät suhtaudu asioihin sille kuuluvalla
vakavuudella, niin yhteiskuntamme maksaa nuorisotyöttömyy-
destä vielä kovan hinnan muodossa jos toisessa.
Siis vastuullista yhteistyön henkeä tarvitaan kaikilta tahoilta
työllisyyden hoidossa. Kansakunnan suunta yhdessä parempaan
tulevaisuuteen ! On viisaasti muistettava, että maailman taloudes-
sa näkyy jo nousun merkkejä taivaalla, mikä pienellä viiveellä
tulee näkymään myös maassamme tilauskannan vahvistumisena.
Pertti ” Pepe” Heino