Lähes viikko juhannuksen jälkeen ilmestyivät nettiin kauan odotetut sote-lakien esitykset. Paketissa on monta uutta lakia ja paljon muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksien järjestämiseen liittyvien lakien lisäksi tarvitaan maakuntalaki, rahoituslaki, valtionosuuslaki, kuntalaki, vaalilaki sekä esimerkiksi lait ELY- ja AVI-toiminnoista ja KEVA:n toimintaan liittyvää lainsäädäntöä. Paketti on varsin mittava mutta silti syksylle jäi vielä odotuttamaan malli valinnanvapaudesta, ja tulevaisuuteen kysymys siitä, miten maakuntien rahoitus hoidetaan. On iso kysymys tuleeko maakunnille verotusoikeutta vai ei.

Yhä edelleen epäselväksi jäi, miksi maakuntien toiminnot on pakko yhtiöittää. Samoin se, mitä valinnanvapauden alle kuuluu. Nämä selvinnevät myöhemmin syksyllä. Nykyisessä mallissa yritykset ja kolmas sektori ovat täydentäneet palveluiden tuotantoa eli ne eivät ole tasa-arvoisia yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Nykyisellään kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siis olleet kokonaisuudessaan kuntien valtuustojen ja lautakuntien hallinnassa eikä yhtiöiden hallitusten.

Hallituksen esittämä ratkaisu vaikuttaa myös rahoituksen kautta palveluiden saantiin. Vasta valinnanvapausmallin tarkemman sisällön jälkeen tiedetään taloudellisia vaikutuksia. Samaan aikaan valinnanvapaushankkeen kanssa hallituksen tavoitteena on kustannusten nousun taittaminen jopa kolmella miljardilla. Ainakin naapurimaamme Ruotsin käyttämä malli on osoittautunut huomattavasti julkista järjestelmää kalliimmaksi. Yhtälö on siis varsin vaikea ratkaistavaksi, joten tuloksena on luultavasti palveluiden rajaaminen ja kuntalaisille korkeammat maksut.

Hallitus on sanonut luovansa myöhemmin palvelulupauksen eli päätöksen siitä, millainen palvelujen taso taataan kaikille. Tämän ulkopuolelle jäävät palvelut ovat jatkossa jokaisen oman lompakon varassa. Epäilys onkin, että nyt liikkeelle lähtevät yksityisten terveys- ja sosiaalialan toimijoiden lisäksi aiempaa vahvemmin myös sairaskuluvakuutusten myyjät.

Uutta aiempiin linjauksiin on koulu- ja opiskelija terveydenhuollon tuottaminen kuntapohjaisena. Vielä hetki sitten linja oli, että mitään sote-palveluita ei jää kunnille. Kouluyhteisö on hyvä pitää yhdessä eli opettajat, koululaiset sekä oppilashuoltoryhmän jäsenet työskentelemässä yhdessä. Ongelmia tulee mahdollisesti siitä, miten rakenne organisoidaan tulevaisuudessa niin, että yhteistyö koulumaailman ja muiden sote-toimijoiden välillä toimii.

Monta asiaa on siis vielä auki, jotka vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen. Toivottavasti kokonaisuus rakennetaan lopulta ihminen edellä turvaten laadukkaan palvelut, joihin jokaisella on varaa riippumatta lompakon paksuudesta. Suomen kokoisessa maassa ei ole varaa jättää ketään oman onnensa nojaan.