Lakko-oikeus – työntekijöiden perusoikeusSuomalainen työelämä on muutoksessa, jonka suunta huolestuttaa. Viime aikoina on kuultu työnantajien esityksenä jos jonkinlaisia heikennysesityksiä työntekijöiden asemaan, joista yksi liittyy suhtautumiseen työtaistelutoimenpiteisiin. Työnantajapuoli käyttää entistä ”luovempia” keinoja työntekijöiden oikeuksien heikentämiseen. Yksi esimerkki näistä on alun alkaen lähinnä yksityisen henkilön kunnian suojaamiseksi laadittu laki turvaamistoimesta, jota on viime vuosina alettu käyttää kasvavassa määrin lakkoasioissa. Sillä rajoitetaan lakko-oikeutta pikakäsittelyllä käräjäoikeudesta saatavan uhkasakon avulla. Silloin, kun työtaistelutoimen käyttö on estetty turvaamistoimen nojalla, ovat uhkaussummat ovat olleet mittavia.

Oikeus työtaisteluun on kaikkein perustavaa laatuisin työntekijän oikeus. Siitä on vahvat Suomea sitovat kirjaukset muun muassa YK:n ihmisoikeussopimuksessa, ILO:n työoikeuden sopimuksissa, EU:n perussopimuksessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Näistä sitoumuksista johtuen oikeus lakkoon on työntekijän perusoikeus. Sopimusta allekirjoittaessaan Suomi on nähnyt, että lainsäädännön tulee voimakkaimmassa muodossaan suojella tavallista työntekijää vahvempaa vastaan.

Tämä heikommassa asemassa suojelun periaate on perusteltu ja kestävä. Jos näin ei olisi, joutuisi ihminen täysin riippuvaiseksi esimerkiksi siitä henkilöstä, jolle hän tekee työtä. Työtaisteluoikeudessa on siis muiden ihmisoikeuksien tapaan kysymys vapauden ja tasa-arvon suojelusta. On kylmän oikeistolaista marssittaa lyhyen aikavälin taloudelliset intressit yleisesti tunnustettujen oikeuksien yli.

Lakoissa on nykyisin kysymys työntekijän protestista, jonka syyt juontavat työoloihin tai perusteettomaan uhkaan työpaikan menetyksestä. Syyt lakkoon ovat näin ollen inhimillisesti painavia: Epäinhimillinen kohtelu työpaikalla, liian suuri työtaakka tai kannattavien työpaikkojen lopettamisen uhka nostavat protestimielialan pintaan kuuliaisimmallekin suomalaiselle ihmiselle. Lakkoilun syyt ovat siis muuttuneet, nykyisin palkankorotus on sitä enää harvoin. Sen sijaan protestiin työpaikalla ajavat työelämän laatuun liittyvät tekijät.

Kansanedustajalla on mahdollisuus tehdä kirjallisia kysymyksiä ministereille. Käytin tätä mahdollisuutta ja kysyin, mitä Suomen hallitus, tai tarkemmin sen oikeusministeri, ajattelee työtaisteluoikeuden rajoittamisesta turvaamistoimen, eli uhkasakon avulla. Sain vastaukseksi, työministeriltä, että oikeuskäytäntö ei ole vakiintunutta ja oikeustieteellinen kirjallisuus ristiriitaista.

Tämä on jotakuinkin ontuva selitys, sillä oikeustapauksia jo joitakin olemassa. Lisäksi turvaamistoimella pelottelua on ilmennyt sitäkin paljon enemmän. Kun on kyse perusoikeudesta, on turvaamistoimella estetty lakko yhteiskunnan kannalta tärkeä kysymys, oli ennakkotapauksia yksi tai kaksikymmentä.

Sirpa Paatero

(sd.)