Tänään julkaistu kuntatalousohjelma on jälleen kerran laadittu poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vuosi sitten etsimme yhdessä kuntien kanssa ratkaisuja, joilla koronasta selvitään. Mietimme, kuinka suuren tappion yhteiskunnan sulkeminen kunnille voi aiheuttaa. Koronan vaikutuksista ei ollut varmuutta, eikä myöskään siitä, kuinka pitkään se yhteiskunnan normaalia toimintaa haittaa. Nyt tiedämme, että korona ei aiheuttanut niin isoa shokkia yhteiskuntaan taloudellisesti, kuin pelättiin ja hyvä niin. Sen sijaan sosiaalisten vaikutusten osalta vaikutukset nähdään vasta tulevina vuosina.
Hallitus päätti tukea kuntia merkittävästi viime vuonna ajatuksena, että palveluja pystytään pitämään yllä ja tarvittaessa lisäämään. Tukipaketti oli kokonaisuus, jonka tarkoitus oli heijastua myös lähivuosiin. Meillä kaikilla on muisto 90-luvun ankarasta lamasta, jolloin julkista taloutta pyrittiin tasapainottamaan kireillä säästöohjelmilla ja esimerkiksi kunnilta leikattiin valtionosuuksia.
Koronaepidemia ei ole tietenkään kaikilta osin verrattavissa kyseiseen lamaan, mutta sen seuraukset ovat samanlaisia. Kaikkia palveluja ei ole ollut normaalisti saatavina. Sen varjo heikoimmassa asemassa olevien elämään voi olla todella pitkä, ellemme tee tietoisia päätöksiä kriisin jälkihoidossa ja vahvista palveluja.
Emme vieläkään tiedä, miten korona käyttäytyy ja kuinka paljon saamme apua rokotteista. Hallituksen exit-strategian olettama on, että yhteiskuntaa päästään kesällä jo avaamaan ja syksyllä voisimme elää jo ilman tiukkoja rajoituksia.
Uusi kuntatalousohjelma on tehty sekä vielä epävarman tulevaisuuden että tiukkojen kehysvaatimusten paineessa. Kuntien osalta seuraavien vuosien kehystasoon olisi tarvittu erittäin merkittävä lisäys, jotta kaikki aiemmat leikkaukset olisi voitu korvata. Hallituksen päätöksellä kuntien valtionosuudet nousevat ensi vuonna yhteensä 246 miljoonaa. Vastaava korotus tulee seuraaville vuosille, ja se jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.
Hallitus seuraa kuntien mahdollisuutta toimia jatkossakin koronan palvelujen etulinjassa ja toisaalta selviytyä muista lakisääteisistä tehtävistä. Siitä lupauksesta hallitus pitää kiinni, että kuntien valtionosuuksien tasoa ei nykyisestä leikata ja uudet tehtävät korvataan täysimääräisesti.
Kuntien rooli on muuttumassa, kun sote-palvelut siirretään hyvinvointialueille ja työllisyyspalvelut siirretään puolestaan kuntiin. Nämä molemmat isot uudistukset heijastuvat kuntien rahoitusjärjestelmään, jota kehitetään kokonaisuutena vielä tällä hallituskaudella. Kuntien tulevaisuuspohdinta on yhtä kehyskautta pidemmän aikavälin työtä, jossa kuntien taloutta tulee vakauttaa suhteessa niille säädettyihin tehtäviin ja palvelujen tarpeisiin.
Vaikka epidemioihin tai muihin kriiseihin ei aina voi ennalta varautua, olemme oppineet paljon. Ihmisten elämiseen ja liikkumiseen jää todennäköisesti paljon koronasta myös uusia tapoja. Hallitus on jo ohjelmassaan linjannut monipaikkaisen työn ja elämän edellytysten edistämisestä. Tästä aiheesta kutsunkin lämpimästi teidät kaikki keskustelemaan maanantaina 24.5.
Kommentit