Kuntaväitteitä oikomassa

Hallitusohjelmaan on kirjattu uuden kunta- ja palvelurakenneohjelman aloittaminen, ja keskustelu on nyt lähtenyt vauhdilla käyntiin – valitettavasti myös väärille raiteille. Edellisten hallitusten aikana käynnissä ollut PARAS-hanke on jo tuottanut jonkin verran tulosta, mutta nyt on aloitettava seuraava vaihe. Kuntauudistuksessa on tarkoitus muuttaa sekä tapoja tuottaa palveluita että viedä kuntien kokoa lähemmäs luontevaa asiointi- ja työssäkäyntimääritelmää. Kuntia ei olla liittämässä pakolla yhteen, mutta kunnan on hyvä olla sen kokoinen, että se voi verotuloillaan pitkälti tuottaa kaikki asukkaidensa tarvitsemat palvelut.

Erityisongelmana on, mitä tehdään niiden kuntien kohdalla, jotka ovat aivan konkurssikypsiä, eikä ikä- tai elinkeinorakenteessa ole positiivista lähtökohtaa. Toisin kuin tietyt tahot ovat antaneet ymmärtää, on kuntien valtionosuuksiin kustannus- ja indeksitarkastuksen sekä yhteisöveroprosentin korotuksen myötä tulossa ensi vuonna euroja enemmän eikä vähemmän.

Tällä hetkellä suomalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen, esim. erityis-, koulu- tai sosiaalipalveluiden osalta. Kunnallinen itsehallinto, myös taloudessa, on arvokas lähtökohta ja sitä voidaankin vahvistaa lisäämällä kuntien verotusoikeutta. Palveluiden järjestämisen osalta itsehallinto toteutuu parhaiten, jos kunta voi itse päättää, miten palveluja järjestää. Ei siis niin, että kaikki kuntalaisia koskevat palvelut ovat kuntayhtymien, yhteispalvelualueiden tai yhteisten yhtiöiden järjestämiä. Tällöin kunta on suoraan vain maksajan roolissa ja suora päätösvalta muualla kuin kunnanvaltuustoilla. Kunnallinen demokratia toteutuu myös parhaiten, kun vaaleilla valitut valtuutetut vastaavat suoraan sekä taloudesta että palveluista.

Sirpa Paatero
Kansanedustaja (sd)

Kommentit

  1. N yt sitten on vihdoinkin paasty puhumaan kuntaliitoksista , mutta parempi myohaan kuin
    ei milloinkaan . Virkkunen teki selvaksi ettei sita tehda kuntalaisten mielipiteiden vastaiseksi .
    Me tulemme kysymaan ihmisilta mita ne haluavat ja pyrimme kompromissin tekoon kaik-
    kien puolueitten kanssa . Mutta nama pienet kunnat tulevat maksamaan huomattavasti enem-
    man kuin suuret . Talous on edelleen hyvin suuressa velkatilassa , koska edellinen hallitus
    ei osannut hallita meidan taloutta. . Mika tarkoittaa etta se on pakoitettu naihin toimenpitei-
    siin . Kunnan palvelut taytyy ehdottomasti pitaa hyvina , Nyt kerron omista kokemuksista
    isossa kunnassa . Banuelan kunnassa missa asun , niin se on yli sadantuhannen kunta-
    laisen yhdyskunta ja kunnan palvelut ovat parantuneet sen perustamisen jalkeen. .
    Myos meilla oli vaikeuksia saada isoa kuntaa , koska porvarit pani vastaan . Tanaan kysyin
    naapurilta ,miten se olisi jos mentaisiin takaisin vanhaan systeemiin . Niin han vastasi .
    Ehdottomasti ei silla han tykkaa isosta kunnasta .

  2. “kunnan on hyvä olla sen kokoinen, että se voi verotuloillaan pitkälti tuottaa kaikki asukkaidensa tarvitsemat palvelut.”

    Suoraan sanottuna nyt ei ole enää kaikki halinallet sateenkaarella. Miten tätä uudistusta kukaan voi perustella kunnan koolla jos pienimmät syrjäisimmät kunnat jätetään suurkuntahankkeen ulkopuolelle? VM:n esityksen perusteella Suomeen ollaan luomassa kaksitasoista kuntamallia, jossa on ainoastaan melkein maakunnan kokoisia kuntia ja hyvin pieniä kuihtumaan jätettäviä kuntia. Miten tuollaisessa tapauksessa edes voi puhua hyvinvoinnista koko valtiossa? Koolla ei ole väliä.

    Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa on jo nyt hyvin toimivat sote-piirit ja ei tarvitsi kovinkaan paljoa merkkareita, että nämä saataisiin myös demokraattisesti maakunnallisiksi. Suomi on lähestulkoon ainoa maa EUssa jossa maakunnallinen demokratia näyttää olevan puoluepoliittisesti utopistinen ajatus. Silti olisi ensiarvoisen tärkeää, että kansalaiset pääsisivät valitsemaan suoraan maakuntavaltuustonsa, jottei sitä kohdeltaisi ns. kolmosketjun päätöksentekoelimenä. Maakunnat pyörittävät kuitenkin niin suuria rakennerahasto yms. eriä että vallan ja rahan kohtaamattomuus hirvittää.

    Jos palataan tuohon VM:n dadaistiseen diaesitykseen niin itse en näe hyväksyttävänä sellaista tilannetta, jossa Savo ja Karjala-nimet pyyhkäistään kartalta Itä- ja Kaakkois-Suomen vuoksi.

  3. Tervehdys
    Kiitos kommenteista, verotulojen lisääminen voisi tarkoittaa vaikkapa jäteveron tuoton ohjaamista kunnalle, jolla on myös jätehuollon järjestämisvastuu.
    Totta että jotkut palvelut toimivat jopa paremmin suuremmissa kunnissa, palveluiden etäisyydetkään eivät ole riippuvaisia kunnan koosta vaan päätöksistä kunnan sisällä.
    Valtioneuvostola ei ole vielä valmista mallia mutta oletettavasti tulee olemaan kolmen laisia kuntia eli erillinen ratkaisu metropolialueelle, työssäkäynti ja asiointialueeseen rakentuvat kunnat ja sitten syrjäseutujen kunnat jota saavat palvelut vastuukuntamallilla, joka kuulostaa hyvin paljon jo nykyisin käytössä olevia piiri tai isäntäkunta ratkaisuja.
    Tulevaisuudessa ehkä paneudutaan uudelleen maakuntaratkaisuihin sillä ei esim. ole tarkoituksenmukaista pitää maakuntaa joka koostuu kolmesta kunnasta.
    Kaikkeen tähän voidaan ottaa kantaa ja jatkaa keskustelua kunhan malli saadaan luettavaksi.
    Hyvä että asiasta löytyy kiinnostuneita ; )

Jätä kommentti