Liikunnan osalta merkittävä kysymys on, miten sillä on mahdollisuus vastata suuriin odotuksiin syrjäytymisen ja terveyshaittojen ennaltaekäisyyn, kuntoutukseen, kehittävään harrastustoimintaan ja pohjan luomiseen huippu-urheilulle. Tarvitaan varsin vahvaa liikuntasektoria, vaikkakin muidenkin toimialueiden sisällä liikuntaa tietenkin voidaan tehdä. Tutkimustietoa on runsaasti, mutta toteutukseen tarvitaan tekijöitä. Jollei liikuntasektori ole riittävän vahva, on riskinä liikunnan itseisarvon menetys, esimerkiksi liukeneminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Muutoksessa on huomioitava myös liikuntapaikat, -hallinto ja -palvelut. Liikuntapaikkojen rakentamisessa tarvitaan liikunnan huomioimista kaavoituksessa vaikkapa kevyenliikenteen väylien osalta. Liikunnan rakennushakkeissa on suuremmilla kunnilla mahdollisuus tehdä itsenäisiä investointeja sekä projekteja. Kun liikuntapaikkoja on olemassa, tarvitsee niitä myös huoltaa, tässä voidaan seurojen kanssa tehdä kumppanuuksia, mutta täysin ilman palkattuja työntekijöitä ei liikuntapaikkoja voida jättää.

Liikuntahallinnon päätöksenteossa erilliset liikuntalautakunnat takaavat liikuntaihmisten kiinnostuksen kunnalliseenpäätöksentekoon. Liikunnan viranhaltiojoiden tehtävänä on yhä useammin huolehtia liikunnan strategisesta asemasta kaupungin eri toimialueilla. Vaikka monet näkevät liikunnan tärkeyden, on tarvetta johtaa ja koordinoida eri liikuntaosioita koko kaupungin tasolla. Kuntien liikuntatoimen suositukset antavat tehtäviä lähes kaikille toimialoille kunnissa. Liikuntapolitiikka vaikuttaa näin ollen ihmisten arjessa.

Liikuntapalveluiden tuottamisessa on kunnalla usein rooli erityis- ja terveysliikunnan järjestäjänä. Liikuntaseurojen tehtävänä on yleisemmän liikunnan järjestäminen. Liikuntapalveluiden tuottajiksi on myös tullut markkinaehtoisia toimijoita. Jos kunnallinen liikuntatoimi ei ole yhdessä kolmannen sektorin kanssa riittävän vahva, voi pelkona olla jopa sosiaali- ja terveydenhuollossa nähty palveluiden osto ylikansallisilta yrityksiltä.

Liikuntaa järjestävien seurojen tulee päästä pois tilanteesta, jossa osassa kunnista toiminnan tukeminen on lopetettu täysin. Seuratoiminnan tueksi tarvitaan maksuttomia tai edullisia tiloja. Yhtenäisemmässä kuntakokonaisuudessa vuorojen ja paikkojen haku toteutuu tasa-arvoisemmin ilman erillissopimuksia. Seurojen kanssa yhteistyötä tekevät urheiluakatemiat toimivat jo nyt yhtä kuntaa laajemmilla alueilla. Kansalaistoiminnan ja päätöksenteon vahvistamiseksi voidaan kuntiin perustaa seuraparlamenttejä.

Loppupäätelmä on helppo todeta: Vahva kunta voi säilyttää vahvan liikuntatoimen, jolla on parhaat edellytykset vastata ajan liikunnalle asettamiin haasteisiin.