Kevan teettämän tuoreen Kuntapäättäjäbarometrin mukaan lähes puolet kuntapäättäjistä kokee kuntien tulevaisuuden negatiivisena tai ristiriitaisena. Erityisesti kuntien taloudelliset näkymät koetaan epävarmuutta lisäävänä tekijänä. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) näkee, että puheet julkisten menojen indeksijarruista ovat omiaan synkentämään kuntien tulevaisuuden näkymiä. Kokoomus on talousohjelmassaan esittänyt indeksijäädytyksiä miljardin edestä tulevalle vaalikaudelle, eikä puolue ole sulkenut kuntien valtionosuuksia toimenpiteiden ulkopuolelle. Indeksijarru merkitsisi erityisesti kuntataloudelle kylmää kyytiä.

– Kuntien valtionosuuksiin kohdistuva indeksijäädytys tai -jarru tarkoittaisi käytännössä kipeitä leikkauksia esimerkiksi lasten ja nuorten palveluihin. Toimet osuisivat muun muassa peruskouluun, varhaiskasvatukseen, liikuntaan, kulttuuriin ja harrastuksiin. Nämä kaikki ovat kuntien järjestämiä palveluita, joita valtionosuuksilla rahoitetaan, Paatero muistuttaa.

Kunnissa eletään poikkeuksellisten muutosten keskellä sote-uudistuksen ja tulevan TE-uudistuksen myötä. Kuntien osalta tulevina vuosina on selvä tarve uudistaa rahoitusjärjestelmää, valtionosuuksia sekä verotuottoja. Ensin on kuitenkin arvioitava uudistusten vaikutukset kuntien toimintaympäristöön.

– Kuntapolitiikkaa on kehitettävä pitkäjänteisesti. Kuntien muuttunutta tehtäväkenttää on arvioitava seuraavan hallituskauden aikana kokonaisuutena ja ryhdyttävä vasta sitten tarvittaviin uudistuksiin. Olisi täysin vastuutonta horjuttaa kuntien taloutta tällaisessa tilanteessa indeksijarruilla. Se pakottaisi kunnat käytännössä säästämään peruspalveluistaan höyläämällä. Juustohöylä kuuluu keittiöön – ei kuntien valtionosuuksiin, Paatero toteaa.